Yli miljoona suomalaista elää kroonisen kivun kanssa.

Krooninen kipu täyttää sekä kehon että mielen

Krooninen kipu on globaalisti yleinen ilmiö. Arviolta joka viidennellä on jokin krooninen vaiva ja väestön ikääntyessä vaivat vain lisääntyvät. Kroonista kipua on vaikea ymmärtää ja siten myös hankala hoitaa.

Kroonisella kivulla on neljä ominaisuutta: se vaikuttaa koko ihmiseen, se on näkymätöntä, se hallitsee ja se on kielteistä. Tämä kaikki ilmenee heikentyneenä elämänlaatuna.

Akuutti kipu on paikallinen, mutta kroonistuessa raja kivuliaan ja ei-kivuliaan kehon osan välillä hämärtyy. Kipu laajenee täyttäen lopulta koko kehon ja mielen. Fyysinen kipu ja psyykkinen kärsimys sulautuvat yhdeksi ja samaksi kipukokemukseksi halliten ihmistä ja elämää.

Kipu on näkymätöntä. Magneettikuvauskaan ei sitä näytä. Kivulle ei ole omaa diagnoosia. Luotettavin lähde kivun olemassaololle on kokijan oma kertomus, jota toinen ihminen ei voi kiistää.

Kivun kielteisyydellä tarkoitetaan epämiellyttävää tuntemusta ja rajoituksia liikunta- ja toimintakyvyssä. Kipuun liittyy läheisesti myös kielteisiä tunteita, kuten alakuloa, ahdistusta ja epätoivoa. Nämä ovat yhteydessä yksinäisyyteen ja heikkoon itsetuntoon.

Silti krooninen kipu ei yksin tee elämästä sietämätöntä – eikä kivuttomuuskaan ei ole tae onnellisuudesta. Terveellekin jatkuva onnellisuus on harhaa, realismia on olla tyytyväinen elämäänsä.

Kiputuntemus on eri asia kuin kipukokemus, se on vain yksi osa kipukokemuksesta, joka kattaa kaikki tunteet, uskomukset, asenteet ja elämäntilanteen. On siis helppo uskoa, että kipua on hyvin vaikea mitata.

Krooninen kipu on monimutkainen kokemus, eikä vain oire jostakin. Kokemukseen liittyy aina merkitys, se mitä henkilö ajattelee kokemuksestaan. Merkitys voi olla pelkästään kielteinen tai kielteinen ja myönteinen yhtä aikaa. Myönteinen merkitys on sitä, että kipu ymmärretään samanlaiseksi sairaudeksi kuin muutkin krooniset sairaudet. Sairauksiin liittyy aina yksilöllinen tulkinta oireista.

Merkitys määrittää sen, miten henkilö selviää kipuineen. Mitä kielteisempi merkitys, sitä vaikeampi on elää kivun kanssa. Kielteinen merkitys näkyy aiheettomana pelkona, ahdistuksena ja passiivisena elämäntapana. Selviämisen kannalta oleellista on erottaa tuntemuksen merkitys kokemuksen merkityksestä. Edellinen on aina epämiellyttävä, kielteinen, jota kokemus ei välttämättä aina ole.

Kroonisen kivun kanssa selviää, mutta sen olemassaolo on hyväksyttävä. Hyväksymisen tulee lähteä itsestä miettimällä elämää arvojen kautta. Elämällä tulee olla tarkoitus. Lapset ja parisuhde ovat arvokkainta. Lapset antavat iloa ja toivoa. Hyvä parisuhde tarjoaa sitä, mitä kroonikko eniten tarvitsee; aitoa läsnäoloa, kuuntelemista ja myötäelämistä.

Hyväksyessään nämä hyväksyy samalla itselleen uuden identiteetin, joka on sallivampi itseä ja elämää kohtaan. Hyväksyminen kohentaa elämänlaatua ja antaa elämälle uuden sisällön. Elämästä voi nauttia kroonisesta kivusta huolimatta.

Elämästä tulee tehdä oman näköinen ja tehdä niitä asioita, mistä nautti. Elämä on erilaista kuin ennen, mutta elämässä tulee olla tavoitteita ja haaveita. Haaveet ovat haaveita, mutta ilman niitä elämä on köyhää. Tavoitteet antavat elämälle suunnan.

Moniammatillista kuntoutusta on suositeltu jo 60 vuotta, mutta käytännössä sen toteutus ontuu. Suomi oli mukana eurooppalaisessa kipututkimuksessa, jossa osoitettiin, että kolmasosa kroonikoista ei saanut minkäänlaista hoitoa ja 40 %:lla hoito oli riittämätöntä. Ainoastaan 2 % oli ollut kipuspesialistin hoidossa.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan moniammatillinen kuntoutus helpottaa joka toista kroonikkoa, mutta joka kolmannen kohdalla käy päinvastoin. Joka neljännellä tilanne pysyy samana.

Normihoidossa tulokset ovat vielä kehnompia. Lääkkeet ovat yhä ensisijainen hoitomuoto, vaikka niiden teho on osoitettu riittämättömäksi. Ne eivät tuo iloa, rohkeutta eikä optimismia.

Kroonisen kivun ymmärtäminen ja tuloksekas hoito edellyttävät eri tieteenalojen tiivistä yhteistyötä ja kroonikon aktiivista osallistumista terapiaprosessiin.

Teksti: Tapio Ojala
Kirjoitus on aiemmin julkaistu Keskisuomalaisessa 7.7.2015

Kirjoittaja on oululainen fysioterapeutti, joka väitteli helmikuussa Jyväskylän yliopistossa terveystieteiden tohtoriksi.

1 kommentti

  1. Toisen kipu on helppo sietää Toisen kipu on helppo sietää
    2.5.2017    

    Onpa täydellistä p****a koko kirjoitus. Suurin ongelma on hoitavan tahon asenne: kipupotilas nähdään saamattomana, tahdottomana ja negatiivisena vässykkänä, jolla on kenties päihdeongelma, epäterveet elämäntavat ja sen lisäksi koko joukko sosioekonomisia ongelmia. Näitä.ole,attomia ongelmia puidaan sitten moniammatillisesti ja kaavanmukaisesti joka ainoan potilaan kohdalla, vaikka suurin ongelma on kuitenkinse, ettei kipua Suomessa USKALLETA hoitaa. Tämä jos mikä maksaa pitkän pennin kaikille osapuolille ja vain harvoin johtaa edes välttävään lopputulokseen.

Seuraa meitä:

Yhteystiedot

Suomen Kipu ry

Suomen Kipu ry
Sepontie 3 th 4
02130 Espoo
puh. 045 129 0707
toimisto(at)suomenkipu.fi

Soittoaika
ma–to kello 10–14
Toimisto auki sopimuksen mukaan

Kaisa Hirn
toiminnanjohtaja
045 355 2825
kaisa.hirn(at)suomenkipu.fi

Hallituksen yhteystiedot



Tilaa kroonisen kivun ensitieto-opas tästä
Katso kipudokumentti
Katso kipudokumentti Kivun kasvot

Tukipuhelin

Haluatko keskustella kivusta?

Voit soittaa kipuvertaiselle tiistaisin ja torstaisin klo 17–19

050 464 4333

Äijälinja-tukipuhelin

maanantai-iltaisin klo 18–20

050 327 5396

Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella:
tukilinja(at)suomenkipu.fi


Kalenteri

loka
14
ma
17:00 Mikkelin vertaistukiryhmä kokoontuu @ Oma Tori (2.krs)
Mikkelin vertaistukiryhmä kokoontuu @ Oma Tori (2.krs)
loka 14 @ 17:00 – 19:00
Virpi Paasisalo Gsm: 045 170 7548 Vertaistukiryhmä Kokoonnumme joka parillisen viikon maanantaina klo 17-19 Oma Torissa, Porrassalmenkatu 21, 2 krs.  Kevään kokoontumisajat 7.1. – 21.1. – 4.2. – 4.3. – 18.3. – 1.4. – 15.4. – 29.4. – 13.5.[...]
17:30 Helsingin vertaistukiryhmä kokoo...
Helsingin vertaistukiryhmä kokoo...
loka 14 @ 17:30 – 19:30
Aluevastaava Arto Hannolin Gsm: 0500 906 087 helsinki@suomenkipu.fi Helsinki etsii toimijoita. Olisitko kiinnostunut aluevastaavana tai ryhmänvetäjänä vapaaehtoistoiminnasta? Ryhmä on avoin kaikille kroonisesta kivusta kärsiville. Vertaisryhmä Kokoonnumme maanantaisin klo 17.30 – 19.30, Kampin palvelukeskuksessa, tila Broidi[...]
18:00 Kouvolan vertaistukiryhmä kokoontuu @ Korian seurakuntakoti
Kouvolan vertaistukiryhmä kokoontuu @ Korian seurakuntakoti
loka 14 @ 18:00 – 20:00
Sari Holanti p. 040 706 2220 sari.holanti@pp.inet.fi Terhi Jyräs p. 045 350 8757 terhi.jyras@gmail.com Enni Toivanen p. 0405326227 kouvola@suomenkipu.fi Vertaistukiryhmä Kokoonnumme joka toinen maanantai klo 18 – 20, Korian seurakuntakodilla, Alakouluntie 23, 45610 Koria (kuuluu kouvolaan) Kevään[...]
loka
15
ti
10:00 Porvoon vertaistukiryhmä kokoontuu
Porvoon vertaistukiryhmä kokoontuu
loka 15 @ 10:00 – 12:00
Aila Salmi porvoo@suomenkipu.fi Vertaisryhmä Kokoonnumme tiistaisin klo 10 – 12,  Gammelbackan Hyvinvointikeskuksessa, Purohuone, Tornipolku 10, 06400 Porvoo Kevään 2019 tapaamisajat viimeinen tapaaminen 28.5. Syksyn 2019 tapaamisajat 17.9. – 24.9. – 1.10. – 8.10. – 15.10. –[...]
17:00 Hämeenlinnan vertaisryhmä kokoontuu @ Voutilakeskus
Hämeenlinnan vertaisryhmä kokoontuu @ Voutilakeskus
loka 15 @ 17:00 – 19:00
Ryhmänvetäjät Taina Jalasto Gsm: 040 760 6772 Simo Jalasto Gsm: 040 830 9443 Vertaistukiryhmä Kokoonnumme parillisten viikkojen tiistaisin klo 17 – 19 (Voutilakeskuksessa, Pollentie 35) sekä parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 17-19 (vaihtuva paikka, tarkista tiedät aluevastaavalta).[...]

Olemme Facebookissa

Unable to display Facebook posts.
Show error

Error: Error validating application. Application has been deleted.
Type: OAuthException
Code: 190
Please refer to our Error Message Reference.