Yli miljoona suomalaista elää kroonisen kivun kanssa.

Esikoisromaanin kirjoittanut Kata Melander: ”Haluan herättää kipuihmisissä kroonista toiveikkuutta”

 

Kuva: Johanna Ahonen

 

Kirjailija Kata Melander tahtoi tehdä esikoisromaanissaan kivusta arkisen asian ja luoda toivoa selviytymiseen.

 

Esikoiskirjailija Kata Melander, 25, iloitsee romaaninsa Älä irrota saamasta hyvästä vastaanotosta. Kirja kertoo kivusta, kosketuksesta ja rakkaudesta. Päähenkilö Saara istuu pyörätuolissa ja kärsii kipukohtauksista, jotka saavat kasvot kalpeiksi ja kehon vaikeroimaan.

– Kivusta keskustellaan julkisuudessa yllättävän vähän, vaikka se koskee monia ihmisiä. Halusin tehdä kivun näkyväksi ja kirjoittaa kivusta arjessa, Kata sanoo.

Katalla on kirjan päähenkilön Saaran tavoin traumaattinen kipuhistoria ja kokemus yllättäen alkaneista kipukohtauksista. Ne juontavat juurensa hoitovirheeseen.

– Kirjoitin aluksi omista kokemuksistani, ja se oli tärkeä tapa käsitellä kipua. Sitten sain sysäyksen alkaa kirjoittaa romaania ja keksin Saaran ja Petterin tarinan.

Saara löytää yllättäen sielunkumppanin ja rakastetun entisestä uskonnonopettajastaan Petteristä. Kivusta tulee Saaran ja Petterin yhteinen asia, jota taltutetaan sylillä.

– Kipu ei ole mediaseksikäs aihe. Kirjassa kipukohtaukset ovat välähdyksiä, mutta tosielämässä kipu on paljon pahempaa ja huonot jaksot voivat kestää kuukausia. Kun alkušokki hellittää, kivun kanssa voi kuitenkin oppia elämään. Silloin tajuaa, ettei kipu ole kuolemaksi ja että on väyliä parempaan, Kata kertoo.

Koskettaisipa joku

Romaanissa Saara löytää palavan elämänhalun rakkaudesta ja hyvää tekevästä kosketuksesta. Hän janoaa aistillista kosketusta eikä vain hoivatuksi tulemista. Myös vammansa ja kipujensa kanssa hän on nainen – seksuaalinen olento, joka himoitsee rakastettuaan.

– Vammaisen naisen seksuaalisuutta ei ole juuri kuvattu suomalaisessa kirjallisuudessa. Kyllä minussa on tietynlaista Minna Canth -henkeä, Kata sanoo nauraen.

Hän toivoo, että myös nuoret lukijat löytäisivät kirjan ja saisivat voimauttavia esikuvia. Vammainen henkilö ja kipupotilas voivat olla romaanin päähenkilöitä, ja he kaipaavat seksiä ja kosketusta aivan kuten terveetkin.

– Joskus nuorena minulle sanottiin, ettei seksivalistus varmaan koske sinua. Mutta rakkaus ja seksi kuuluvat kaikille, myös vammaisille ja kipukroonikoille. Vammainen nainen voi olla rakastaja ja äiti.

Kirjassa kuvataan seksiä, kun toisella osapuolella on kipuja ja liikerajoitteita. Petteri opettelee rakastettunsa kehoa ja tapoja koskettaa niin, ettei tee kipeää.

– Vaaditaan isoa luottamusta heittäytyä intiimiin suhteeseen toisen kanssa, joka voi tehdä omalle keholle mitä tahansa, Kata sanoo.

Kehollinen itsemääräämisoikeus ja rajojen kunnioittaminen ovat romaanin merkittävimpiä teemoja. Petteristä Saara löytää hienotunteisen ja huomaavaisen vertaisen. Saaran isä puolestaan on ylittänyt tyttärensä rajoja räikeästi, tuottanut kipua ja käyttänyt valtaa väärällä tavalla.

– Monet vammaiset kohtaavat arjessa välinpitämättömyyttä ja huolimattomuutta. Sisko kysyy minulta kaikkien yhteisten vuosiemme jälkeenkin, voiko hän nostaa minua tietyllä tavalla. Pienet asiat ja huomioon ottaminen herättävät luottamusta, Kata kertoo.

Olen arvokas

Kata haluaa herättää kirjallaan kipuihmisissä ”kroonista toiveikkuutta”. Suomen Kipu ry:n jäsenille hän toivottaa tsemppiä sekä myötätuntoa itseä kohtaan.

– Meidän kokemuksemme ovat tärkeitä ja me kelpaamme kipuinemme ja kriiseinemme. Ei tarvitse peittää itseään.

Katalla on parhaillaan työn alla uusi käsikirjoitus, mutta esikoisromaanille saattaa olla myöhemmin luvassa jatkoa.

– Kaikkea ei ole sanottu Saaran ja Petterin tarinasta, Kata sanoo.

 

Kuka?

Kata Melander (s. 1991) on turkulainen esikoiskirjailija ja suomen kielen sekä kotimaisen kirjallisuuden opiskelija. Hänen romaaninsa Älä irrota (Type & Tell) ilmestyi alkuvuodesta 2017.

Lempikirja: Kari Hotakaisen Luonnonlaki

Harrastukset: lukeminen, kulttuuririennot ja teatteri

Ilon aiheita: kissat, kirjoittaminen ja perhe

No Comments Yet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Seuraa meitä:

Yhteystiedot

Suomen Kipu ry

Suomen Kipu ry
Sepontie 3 th 4
02130 Espoo
puh. 045 129 0707
toimisto(at)suomenkipu.fi

Toimisto avoinna
ma–to kello 10–14

Kaisa Hirn
järjestökoordinaattori
045 355 2825
kaisa.hirn(at)suomenkipu.fi

Hallituksen yhteystiedot



Punainen ilmapallo -kampanja

activemedi-logo

Tilaa ActiveMEDI tuotteet tästä ja tue meitä.


Tilaa kroonisen kivun ensitieto-opas tästä
Katso kipudokumentti
Katso kipudokumentti Kivun kasvot

Tukipuhelin

Haluatko keskustella kivusta?

Voit soittaa kipuvertaiselle tiistaisin ja torstaisin klo 17–19

050 464 4333

Äijälinja-tukipuhelin

maanantai-iltaisin klo 18–20

050 327 5396

Svenska stödlinjen

Tisdagar och torsdagar 17–19

045 170 7541

Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella:
tukilinja(at)suomenkipu.fi


Kalenteri

elo
17
to
14:00 Salon vertaisryhmä kokoontuu syk... @ Salon SYTY ry tilat
Salon vertaisryhmä kokoontuu syk... @ Salon SYTY ry tilat
elo 17 @ 14:00 – 16:00
Marja-Liisa Laine Gsm: 040 053 4788 Pertti Laine salo@suomenkipu.fi Vertaistukiryhmä Kokoonnumme torstaisin,  klo  14-16 Salon SYTY ry:n tiloissa, Helsingintie 6 (katutaso). Lisätietoja Marja-Liisalta
elo
21
ma
16:30 Valkeakosken vertaisryhmä kokoon... @ Kyläpaikka
Valkeakosken vertaisryhmä kokoon... @ Kyläpaikka
elo 21 @ 16:30 – 18:30
Aluevastaava Kaisa Lahtinen p. 040-7212868 Ryhmän ohjaaja Kristiina Tynskä p. 040-8319877 valkeakoski@suomenkipu.fi Vertaisryhmä Kokoonnumme maanantaisin, kuukauden ensimmäinen tapaaminen klo 17.30 – 19.30: Hoiva- ja kuntoutusyksikkö Hoikun, luentosalissa, Kirkkotie 8, 37600 Valkeakoski Ja kuukauden toinen tapaaminen klo[...]
17:00 Kaarinan vertaisryhmä kokoontuu ... @ Kokoustila
Kaarinan vertaisryhmä kokoontuu ... @ Kokoustila
elo 21 @ 17:00 – 19:00
Aluevastaava Kaarina Koli Gsm: 040 521 1419 kaarina@suomenkipu.fi Vertaisryhmä Kokoonnumme maanantaisin klo 17-19. Osoite: Paraistentie 17, Kokoustila. Tila on esteetön, mutta ovet lukossa, avataan klo 16.45. Jos saavut klo 17 jälkeen, soita Kaarinalle.
elo
22
ti
17:00 Hämeenlinnnan vertaisryhmä kokoo... @ Voutilakeskus
Hämeenlinnnan vertaisryhmä kokoo... @ Voutilakeskus
elo 22 @ 17:00 – 19:00
Ryhmänvetäjät Taina Jalasto Gsm: 040 760 6772 Simo Jalasto Gsm: 040 860 9443 Vertaistukiryhmä Kokoonnumme tiistaisin parillisilla viikoilla klo 17 – 19, Voutilakeskuksessa, Pollentie 35
elo
23
ke
17:00 Lappeenrannan vertaisryhmä kokoo... @ Kuutinkulma
Lappeenrannan vertaisryhmä kokoo... @ Kuutinkulma
elo 23 @ 17:00 – 19:00
Aluevastaava Tapio Tiittanen Gsm: 0458418984 Ryhmänvetäjät Tiia Koikkalainen  Gsm: 044 567 25 72 Maritta Taskinen Gsm: 040 518 36 41 Vertaistukiryhmä Kipuklubi kokoontuu joka kuukauden, neljäs arki keskiviikko, klo 17 – 19. Kuutinkulmassa, Valtakatu 23, Lappeenranta

Olemme Facebookissa

Vastine 25.7. Helsingin Sanomissa olleeseen pääkirjoitukseen:
Lääkkeiden päihdekäyttö on ongelma myös Suomessa.

Kipupotilas ei ole lääkkeiden väärinkäyttäjä

On ensiarvoisen tärkeää erottaa lääkkeiden viihde- tai väärinkäyttö kipupotilaan lääkityksen tarpeesta. Kipukroonikko ei käytä opiaattipohjaista lääkitystä nostamaan mielihyvää vaan koittaa sillä turvata toimintakykynsä.

Lääkitys on erikoislääkärin ja moniammatillisen tiimin tarkkaan suunnittelema, hakemalla haettu. Tätä lääkitystä ei pidä muuttaa vain siksi, että suositukset tai yleinen mielipide eivät soisi vahvojen lääkkeiden määräämistä tai käyttämistä.

Lääkeriippuvuus ei ole oikea sana kipupotilaan hoidossa. Pitkävaikutteisella lääkityksellä pyritään siihen, ettei toleranssi nouse eikä lääkkeitä tällöin myöskään hankita lisää väärin perustein. Kotona oleva kipukohtauksiin auttava lääkitys vähentää myös ensiavussa käyntejä.

Hyvä, pitkäaikainen lääkärisuhde on kipupotilaalle lottovoitto. Huolestuttavaa onkin kipulääkäreiden määrän romahtaminen. Kipu ei ole hetkellinen kokemus vaan kokonaisvaltainen, usein elämänpituinen kumppani joka seuraa uskollisesti iästä riippumatta. Lääkäriopintoihin tulee niiden alusta lähtien lisätä kivun hoitoa.

Kipupotilas ei myy lääkkeitään koska tarvitsee niitä itse. Erityisesti vahvat kipulääkkeet tulee pakata läpinäkymättömään pussiin apteekissa jo ennen kassalle menoa jotta vältetään mahdollisten päihdekäyttäjien huomion herättäminen. Kipupotilas ei kaipaa lääkkeiden väärinkäyttäjää kotiovelleen.

Virpi Paasisalo
puheenjohtaja
Suomen Kipu ry
... Näytä enemmänNäytä vähemmän

Julkaistu 3 viikkoa sitten  ·