Tiedote, julkaistu 8.4.2019 Tuki- ja liikuntaelinliitto ry

Kipu leikkaa kansantaloutta suuremmin kuin mikään yksittäinen sairaus. Lähes viidennes aikuisväestöstä kärsii kroonisesta kivusta. Euroopan kipujärjestöjen kattojärjestön PAE:n kyselyssä Suomalaisista 58 % kertoi kivun estävän työnteon kokonaan ja vain 21 % oli kokoaikaisessa työssä.

Suomen Kipu ry:nTuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n ja Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen järjestämässä ”Miten turvata kansallisesti kivunhoito ja kuntoutus?” -keskustelutilaisuudessa joukko eduskuntavaaliehdokkaita vastasivat järjestäjien esittämiin haasteisiin ja toivat esille päättäjien keinoja, joilla kivunhoitoa voitaisiin parantaa.Suomen Kipu ry:n, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n ja Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen järjestämässä ”Miten turvata kansallisesti kivunhoito ja kuntoutus?” -keskustelutilaisuudessa joukko eduskuntavaaliehdokkaita vastasivat järjestäjien esittämiin haasteisiin ja toivat esille päättäjien keinoja, joilla kivunhoitoa voitaisiin parantaa.

Hyvä kivunhoito on ihmisoikeus — hoitopolut kuntoon

Oikea-aikainen hoito ja kuntoutus ovat onnistuneen kivunhoidon edellytys ja saattavat estää kivun kroonistumisen. Nykyisessä sirpaleisessa järjestelmässä hoitokokonaisuudet eivät toteudu kuten pitäisi. Keskustelutilaisuudessa ylilääkäri Tiina Tasmuth (kesk.) totesi hyvän kivunhoidon ja nopean hoitoon pääsyn olevan ihmisoikeus. Lääkäri Reetta Vanhanen (vih.) jatkoi, että monipuolisen hoidon ja kuntoutuksen tulisi alkaa jo perusterveydenhuollossa. ”Tarvitsemme suuremman panostuksen perusterveydenhuoltoon, johon tarvitaan moniammatillisia kiputiimejä”, Vanhanen toteaa.

Sari Sarkomaa (kok.) peräänkuulutti kuntoutustakuuta: ”Meillä on jo hoitotakuu. Tarvitsemme myös kuntoutustakuun, jotta ihmiset pääsevät ajoissa kuntoutukseen. Yksi tapa olisi myös turvata fysioterapeuttien suoravastaanotto lakisääteiseksi”. Fysioterapeuttien suoravastaanotosta onkin jo lupaavia tuloksia ympäri Suomea. Järjestely vaikuttaa järkevältä sekä potilaiden kokemuksien, että kustannusvaikuttavuuden perustella.

Yhteiskunnan tuella takaisin työelämään

Kroonisen kivun hintalappu on kova. Kipu maksaa vuosittain 2-3 % bruttokansantuotteesta. Pelkästään tule-ongelmien vuoksi Kela korvaa noin 4,7 miljoonaa sairauslomapäivää, eli noin 14 000 henkilötyövuotta.

Sairastuneen tukemista ei saa jättää yksin terveydenhuollon harteille. Hoitoon ja kuntoutumiseen tarvitaan kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa. Sarkomaa painotti, että OTE-kärkihankkeen (2016-2018) työtä tulee jatkaa määrätietoisesti. OTE-hankkeessa osatyökykyisten työmarkkina-asemaa on parannettu lainsäädäntömuutoksin, työkykykoordinaattoritoiminnalla sekä luomalla uusia toimintamalleja osatyökykyisten työllistymiseen. Panelistit pitivät myös tärkeänä, että sosiaaliturva- ja palkkatyö olisivat sovitettavissa yhteen ja uudelleen kouluttautumisen mahdollisuuksia parannettaisiin entisestään.  

Muutoksen tulisi lähteä Euroopan tasolta. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen painotti avauspuheenvuorossaan, että Euroopassa tarvitaan yhteinen ohjelma sekä yhteiset suositukset kivunhoidon parantamiseksi ja kivun kanssa työelämässä pärjäämisen lisäämiseksi. Tämä vaatisi myös yhteisiä mittareita ja lisää koulutusta. Pietikäisen näkemyksen mukaan tämä mahdollistettaisiin perustamalla eurooppalainen referenssikeskus, eräänlainen kipuverkosto, jonka kautta hoito-, kuntoutus ja työelämäkäytännöt jaetaan kaikkiin Euroopan maihin, joita yksittäiset maat voivat sitten soveltaa. Pietikäisen mukaan Suomen puheenjohtajakaudella on mahdollista edistää yhteisen ohjelman syntymistä.

Tietoperustaista päätöksentekoa

Hoito ja kuntoutus tulee perustua tutkittuun näyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että päättäjillä tulee olla tietoa käytettävissään. Jo nyt tiedämme, ettei kipupotilasta tulisi jättää yksin. Tarvitsemme myös lisää tietoa ja kuntoutuksen tutkimukseen tulisi investoida.

Panelistit myös totesivat, että investointeja itse kuntoutukseen uskalletaan kyllä tehdä, kunhan tehdään tutkimusperusteisia päätöksiä. Hyvinvointiin investoiminen maksaa itsensä takaisin.

Tietoa kroonisesta kivusta:

  • Kroonisella eli pitkäaikaisella kivulla tarkoitetaan kipua, joka kestää pidempään kuin 3-6kk tai pidempään kuin kudosten normaalin paranemisen ajan.
  • Suurin osa kroonisista kivuista johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista kuten nivelrikko tai hermovaurio. Kipu voi pitkittyä myös keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmän toiminnan häiriöstä johtuen.
  • Useimmilla kipu on lievää ja hallittavissa pääosin lääkkeettömin hoitokeinoin.
  • Noin 120 00 suomalaista kärsii hyvin vaikeasta toimintakykyä haittaavasta pitkäaikaisesta kivusta.

Taustaa

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.), Suomen Kipu ry, Suomen Kivuntutkimusyhdistys sekä Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n järjestämässä ”Miten turvata kansallisesti kivunhoito ja kuntoutus?” -keskustelutilaisuudessa kuusi eduskuntavaaliehdokasta vastasivat kysymyksiin. 

Tilaisuuden avasi eu-edustaja Sirpa Pietikäinen (kok.). Keskustelemassa tilaisuudessa kivunhoidosta ja kuntoutuksesta olivat kansanedustaja Sari Sarkomaa (Kokoomus), lääkäri Reetta Vanhanen (Vihreät), ylilääkäri Tiina Tasmuth (Keskusta), teknologiajohtaja/eläkeläinen Mika Nummenpalo (Liike Nyt), sairaanhoitaja Johanna Värmälä (SDP) ja kaupunginvaltuutettu Outi Alanen (Vasemmistoliitto).

Lisätietoja:

Suomen Kivuntutkimusyhdistys
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimikunnan pj, LT, dos. Helena Miranda, hmir24@gmail.com 
Suomen Kipu ry 
toiminnanjohtaja Kaisa Hirn, kaisa.hirn@suomenkipu.fi,  puh 045 355 2825
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry 
toiminnanjohtaja Marja Kinnunen, marja.kinnunen@suomentule.fi  puh. 050 3545635