Valokuva Sirkka Virtanen

Yhdistys on saanut useita huolestuneita yhteydenottoja kipupotilailta, jotka pelkäävät lääkäriin menoa siksi että heiltä saatettaisiin lopettaa erikoislääkärin määräämät opiaatit. Asiaa ei helpota Kelan lähettämä paimenkirje lääkäreille eikä varsinkaan Kelan tutkimusjohtajan sanoma, ettei opiaatteja tulisi määrätä muuhun kuin syöpäkipuun. Tämä Käypä hoidon huomiotta jättäminen on omiaan lisäämään kipupotilaiden huolta.

Huolestuttavimmat yhteydenotot kertovat karua tarinaa hoitoa vaille jääneiden elämästä. He ovat jääneet kotinsa vangiksi pystymättä päivittäisiin askareihin. He ovat joutuneet sänkypotilaiksi, jotka kivun vuoksi voivat nukuttua vain lyhyissä pätkissä. Lapsiperheissä vastuu kaatuu kohtuuttomasti yhden vanhemman harteille, ja yksinhuoltajaperheissä tilanne on täysin kestämätön. Lastensuojelu saattanut joutua ottamaan lapset huostaan, koska vanhempi ei kivuiltaan kykene toimimaan vastuullisen vanhemman tavoin. Vanhemman pahin pelko on käynyt toteen vain siksi, että puutteellinen hoito on romahduttanut kunnon.

Jotkut ovat päätyneet peruuttomaan keinoon, itsemurhaan. Omaisille se tuottaa mittaamatonta tuskaa, yhteiskunnalle suuria menetyksiä. Ihmishenkeä ei voi korvata rahalla, mutta hyvällä hoidolla konkreettisesti pelastetaan henkiä.

Vanha arvio kipupotilaiden itsemurhista on 300 henkeä vuodessa. Yksikin on liikaa. Mielenkiintoista on tietää, miten luku on muuttunut ja onko opiaattipaniikki vaikuttanut asiaan. Asiaa selvittääkseni olen ottanut yhteyttä THL:llään eli Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokseen. Kerron teille mitä saamme selville.


— 
Virpi Paasisalo, puheenjohtaja
Suomen Kipu ry