Yli miljoona suomalaista elää kroonisen kivun kanssa.

Vieraileva blogisti: Pelkäätkö kasvia?

Viime päivinä lääkekannabis on puhututtanut ihmisiä netissä lääkäri Esti Laaksosen kerrottua Helsingin Sanomille kuinka hänelle kertyi jopa jonoksi asti kannabista lääkkeeksi kaipaavia potilaita. Itse kuulun siihen joukkoon, jossa lääkekannabista minulle määrännyt lääkäri lopetti reseptien kirjoituksen ja jäin ilman lääkettäni.  Mutta mitä kannabis sitten oikeasti on ja onko siitä lääkkeeksi? Mikä on lääkekannabiksen asema Suomessa?

Kannabis on kasvi, jonka tunnetuimmat vaikuttavat ainesosat ovat THC (D9-tetrahydrokannabinoli) ja CBD (kannabidioli). Näistä THC on se, joka ensisijaisesti aiheuttaa huumaavan vaikutuksen. CBD:llä ei ole huumaavia, eikä addiktoivia vaikutuksia. (1)

Vuonna 2016 JAMA -lehdessä julkaistussa katsauksessa (2) koottiin tietoa useista tutkimuksista, joissa oli selvitetty kannabiksen käyttöä lääkkeenä. Aineiston pohjalta tutkijat tulivat siihen tulokseen, että kannabiksesta voisi kohtalaisella näytöllä olla hyötyä kroonisen kivun ja spastisuuden hoidossa. Kroonista kipua oli tutkittu mm. MS-taudin, neuropaattisen kivun, syöpäkivun, diabeettisen periferaalisen neuropatian, fibromyalgian ja nivelreuman osalta. Näitä ei kuitenkaan katsauksessa eritelty. Hieman heikompaa näyttöä oli siitä, että kannabiksen vaikuttavat aineet, kannabinoidit, voisivat vähentää kemoterapian aiheuttamaa oksentelua ja pahoinvointia, sekä auttaa univaikeuksissa. Lopussa kuitenkin mainitaan, että lisätutkimusta tarvitaan ja tulevissa tutkimuksissa tulisi arvioida potilaiden kannalta merkityksellisiä asioita, kuten elämänlaatua ja mahdollisia haittavaikutuksia.

Euroopassa lääkekannabis on laillistettu vaihteleviin rajoituksin mm. Alankomaissa, Tšekissä ja Saksassa. (3) Suomessa lääkekannabista määrätään lähinnä MS-taudin lihasspastisuuden ja kivun hoitoon. Viranomaiset ovat kuitenkin viime vuosina pyrkineet tiukentamaan linjaa kannabiksen lääkekäytön suhteen. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa uusille potilaille ei juurikaan enää määrätä kannabista ja se on jopa lopetettu joiltain sitä jo saaneilta potilailta. (4) ja (5) Samanaikaisesti opioidien käytön määrä kasvaa, joskin myös tästä viranomaiset ovat huolissaan (6).

Moni suomalainen on kuitenkin päätynyt kokeilemaan kannabista ja kokenut sen auttavan, erityisesti kipuun ja spastisuuteen. Nämä henkilöt ovat jakaneet tarinoitaan osa nimellään, osa anonyymisti. Monilla elämänlaatu on parantunut huomattavasti ja muiden lääkkeiden tarve on vähentynyt, jos ei poistunut kokonaan, kuten itselläni. Useat olisivat halukkaita vaihtamaan voimakkaat opiaatit tai muut lääkkeet kannabikseen tai korvaamaan osan lääkkeistään kannabiksella. Tämä käy kuitenkin koko ajan hankalammaksi.

Henkilö, joka lääkitsee itseään reseptittömällä kannabiksella, on nykylainsäädännön valossa huumerikollinen. Tämä aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Osa näistä liitty sairauden hoitoon. Mikäli potilas käyttää salaa kannabista ja saa siitä helpotusta, voi hoitava lääkäri arvioida potilaan tilan aivan väärin. On olemassa myös mahdollinen riski muiden lääkkeiden ja kannabiksen yhteisvaikutuksista. Toisaalta, osa potilaista on saanut huumeenkäyttäjän leiman ja heiltä on otettu pois jo käytössä olevia lääkkeitä heidän kerrottuaan käyttäneensä kannabista. Itsensä lääkitsijä on todella myös rikollinen. Hänet voidaan tuomita mm. huumausaineen käytöstä, hallussapidosta tai viljelystä. Poliisi voi jopa tehdä kotietsinnän lääkekasvia kasvattavan henkilön kotiin.

Lopulta kyseessä on kuitenkin melko vähähaittainen kasvi (7), jota on käytetty tuhansia vuosia. Se ei ole ihmelääke kaikkiin vaivoihin. Moni siitä kuitenkin hyötyy ja on saanut jopa työkykynsä takaisin. Vaikka käyttö olisi sallittua, ei kaikkien olisi sitä pakko käyttää. Mutta miksi ne, jotka kasvista hyötyvät, eivät voisi sitä käyttää. Ilman, että ovat samalla rikollisia?

Lähteet:

  • WHITING, P.F., WOLFF, R.F. & DESHPANDE, S. 2015, Cannabinoids for medical use: a systematic review and meta-analysis, JAMA, 313(24), s. 2456-2473.

Mia Kujanpää
MS- ja melanoomapotilas
Päätoimittaja, Kipupuomi-lehti

Vieraileva blogisti -tekstien kirjoittajat ovat ykstyishenkilöitä, eikä teksti välttämättä kuvaa Suomen Kipu ry:n kantaa.

5 kommenttia

  1. 23.10.2019    

    Aloitetta voi kannattaa osoiteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4360

  2. 23.10.2019    

    Hyvä kirjoitus, kiitos!

  3. Selkärankaviturallaan Selkärankaviturallaan
    24.10.2019    

    Kiitos näistä sanoista 🙏

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Seuraa meitä:

Yhteystiedot

Suomen Kipu ry

Suomen Kipu ry
Sepontie 3 th 4
02130 Espoo
puh. 045 129 0707
toimisto(at)suomenkipu.fi

Soittoaika
ma–to kello 10–14
Toimisto auki sopimuksen mukaan

Kaisa Hirn
toiminnanjohtaja
045 355 2825
kaisa.hirn(at)suomenkipu.fi

Hallituksen yhteystiedot



Tilaa kroonisen kivun ensitieto-opas tästä
Katso kipudokumentti
Katso kipudokumentti Kivun kasvot

Tukipuhelin

Haluatko keskustella kivusta?

Voit soittaa kipuvertaiselle tiistaisin ja torstaisin klo 17–19

050 464 4333

Äijälinja-tukipuhelin

maanantai-iltaisin klo 18–20

050 327 5396

Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella:
tukilinja(at)suomenkipu.fi


Kalenteri

marras
20
ke
17:00 Hämeenlinnan vertaisryhmä kokoontuu @ Voutilakeskus
Hämeenlinnan vertaisryhmä kokoontuu @ Voutilakeskus
marras 20 @ 17:00 – 19:00
Ryhmänvetäjät Taina Jalasto Gsm: 040 760 6772 Simo Jalasto Gsm: 040 830 9443 Vertaistukiryhmä Kokoonnumme parillisten viikkojen tiistaisin klo 17 – 19 (Voutilakeskuksessa, Pollentie 35) sekä parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 17-19 (vaihtuva paikka, tarkista tiedät aluevastaavalta).[...]
18:00 Nummelan vertaistukiryhmä kokoontuu
Nummelan vertaistukiryhmä kokoontuu
marras 20 @ 18:00 – 20:00
Aluevastaava ja ryhmänvetäjä Maritta Taskinen p. 040 719 8558 nummela@suomenkipu.fi Vertaistukiryhmä kokoontuu seuraavan kerran Nummelan kirjastossa 8.5.2019 klo 18-20 ( Pisteenkaari 9, 03100 Vihti). Tapaamisen teemana on yhteiskunnan tuet, niiden myöntämisperusteet sekä hakeminen. Lisätietoja Marittalta.[...]
marras
21
to
12:30 Oulun vertaistukiryhmä kokoontuu @ Aleksinkulman Aino-kabinetti, 2. krs
Oulun vertaistukiryhmä kokoontuu @ Aleksinkulman Aino-kabinetti, 2. krs
marras 21 @ 12:30 – 15:00
Oulun vertaistukiryhmä kokoontuu @ Aleksinkulman Aino-kabinetti, 2. krs
Aluevastaava Pertti Latvala Gsm: 045 636 0358   Ryhmän ohjaaja Ville-Veikko Kovanen Gsm: 045 357 18 Vertaistukiryhmä Kokoonnumme joka toinen torstai klo 12.30 – 15, Aleksinkulman Aino-kabinettissa, 2 krs., Aleksanterinkatu 9. Pääasiana on keskustelua itseä[...]
14:00 Salon vertaistukiryhmä kokoontuu @ Salon Syty
Salon vertaistukiryhmä kokoontuu @ Salon Syty
marras 21 @ 14:00 – 16:00
Marja-Liisa Laine Gsm: 040 053 4788 Pertti Laine salo@suomenkipu.fi Vertaistukiryhmä Kokoonnumme kuukauden kolmas torstai klo  14 – 16, Salon SYTY ry:n tiloissa, Helsingintie 6 (katutaso). Lisätietoja Marja-Liisalta Kevään 2019 tapaamiset 17.1 – 21.2 – 21.3 – 18.4.[...]
16:00 Porin vertaistukiryhmä kokoontuu @ Satakunnan yhteisökeskus
Porin vertaistukiryhmä kokoontuu @ Satakunnan yhteisökeskus
marras 21 @ 16:00 – 18:00
Kristiina Heiniluoma Gsm: 040 734 6815 Vertaisryhmä Kokoonnumme torstaisin klo 16-18, Satakunnan Yhteisökeskus, Otavankatu 5. Kevään 2019 tapaamiset 24.1. – 21.2. – 21.3. – 18.4. – 23.5. Syksyn 2019 tapaamiset 19.9. – 24.10. – 21.11. – 12.12.

Olemme Facebookissa

Unable to display Facebook posts.
Show error

Error: Error validating application. Application has been deleted.
Type: OAuthException
Code: 190
Please refer to our Error Message Reference.