Viime päivinä lääkekannabis on puhututtanut ihmisiä netissä lääkäri Esti Laaksosen kerrottua Helsingin Sanomille kuinka hänelle kertyi jopa jonoksi asti kannabista lääkkeeksi kaipaavia potilaita. Itse kuulun siihen joukkoon, jossa lääkekannabista minulle määrännyt lääkäri lopetti reseptien kirjoituksen ja jäin ilman lääkettäni.  Mutta mitä kannabis sitten oikeasti on ja onko siitä lääkkeeksi? Mikä on lääkekannabiksen asema Suomessa?

Kannabis on kasvi, jonka tunnetuimmat vaikuttavat ainesosat ovat THC (D9-tetrahydrokannabinoli) ja CBD (kannabidioli). Näistä THC on se, joka ensisijaisesti aiheuttaa huumaavan vaikutuksen. CBD:llä ei ole huumaavia, eikä addiktoivia vaikutuksia. (1)

Vuonna 2016 JAMA -lehdessä julkaistussa katsauksessa (2) koottiin tietoa useista tutkimuksista, joissa oli selvitetty kannabiksen käyttöä lääkkeenä. Aineiston pohjalta tutkijat tulivat siihen tulokseen, että kannabiksesta voisi kohtalaisella näytöllä olla hyötyä kroonisen kivun ja spastisuuden hoidossa. Kroonista kipua oli tutkittu mm. MS-taudin, neuropaattisen kivun, syöpäkivun, diabeettisen periferaalisen neuropatian, fibromyalgian ja nivelreuman osalta. Näitä ei kuitenkaan katsauksessa eritelty. Hieman heikompaa näyttöä oli siitä, että kannabiksen vaikuttavat aineet, kannabinoidit, voisivat vähentää kemoterapian aiheuttamaa oksentelua ja pahoinvointia, sekä auttaa univaikeuksissa. Lopussa kuitenkin mainitaan, että lisätutkimusta tarvitaan ja tulevissa tutkimuksissa tulisi arvioida potilaiden kannalta merkityksellisiä asioita, kuten elämänlaatua ja mahdollisia haittavaikutuksia.

Euroopassa lääkekannabis on laillistettu vaihteleviin rajoituksin mm. Alankomaissa, Tšekissä ja Saksassa. (3) Suomessa lääkekannabista määrätään lähinnä MS-taudin lihasspastisuuden ja kivun hoitoon. Viranomaiset ovat kuitenkin viime vuosina pyrkineet tiukentamaan linjaa kannabiksen lääkekäytön suhteen. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa uusille potilaille ei juurikaan enää määrätä kannabista ja se on jopa lopetettu joiltain sitä jo saaneilta potilailta. (4) ja (5) Samanaikaisesti opioidien käytön määrä kasvaa, joskin myös tästä viranomaiset ovat huolissaan (6).

Moni suomalainen on kuitenkin päätynyt kokeilemaan kannabista ja kokenut sen auttavan, erityisesti kipuun ja spastisuuteen. Nämä henkilöt ovat jakaneet tarinoitaan osa nimellään, osa anonyymisti. Monilla elämänlaatu on parantunut huomattavasti ja muiden lääkkeiden tarve on vähentynyt, jos ei poistunut kokonaan, kuten itselläni. Useat olisivat halukkaita vaihtamaan voimakkaat opiaatit tai muut lääkkeet kannabikseen tai korvaamaan osan lääkkeistään kannabiksella. Tämä käy kuitenkin koko ajan hankalammaksi.

Henkilö, joka lääkitsee itseään reseptittömällä kannabiksella, on nykylainsäädännön valossa huumerikollinen. Tämä aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Osa näistä liitty sairauden hoitoon. Mikäli potilas käyttää salaa kannabista ja saa siitä helpotusta, voi hoitava lääkäri arvioida potilaan tilan aivan väärin. On olemassa myös mahdollinen riski muiden lääkkeiden ja kannabiksen yhteisvaikutuksista. Toisaalta, osa potilaista on saanut huumeenkäyttäjän leiman ja heiltä on otettu pois jo käytössä olevia lääkkeitä heidän kerrottuaan käyttäneensä kannabista. Itsensä lääkitsijä on todella myös rikollinen. Hänet voidaan tuomita mm. huumausaineen käytöstä, hallussapidosta tai viljelystä. Poliisi voi jopa tehdä kotietsinnän lääkekasvia kasvattavan henkilön kotiin.

Lopulta kyseessä on kuitenkin melko vähähaittainen kasvi (7), jota on käytetty tuhansia vuosia. Se ei ole ihmelääke kaikkiin vaivoihin. Moni siitä kuitenkin hyötyy ja on saanut jopa työkykynsä takaisin. Vaikka käyttö olisi sallittua, ei kaikkien olisi sitä pakko käyttää. Mutta miksi ne, jotka kasvista hyötyvät, eivät voisi sitä käyttää. Ilman, että ovat samalla rikollisia?

Lähteet:

  • WHITING, P.F., WOLFF, R.F. & DESHPANDE, S. 2015, Cannabinoids for medical use: a systematic review and meta-analysis, JAMA, 313(24), s. 2456-2473.

Mia Kujanpää
MS- ja melanoomapotilas
Päätoimittaja, Kipupuomi-lehti

Vieraileva blogisti -tekstien kirjoittajat ovat ykstyishenkilöitä, eikä teksti välttämättä kuvaa Suomen Kipu ry:n kantaa.