(Kelly Sikkema/Unsplash, CC0)

Koronavirus herättää huolta ja kysymyksiä monissa kipukroonikoissa. Kuulunko riskiryhmään? Mitä jos sairastun koronaan? Heikentääkö lääkitys puolustuskykyäni? Mitä kannattaa ottaa mukaan, jos sairastuu ja joutuu lähtemään sairaalaan?

Suomen Kipu ry haluaa tarjota jäsenilleen asiallista tietoa ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Haastattelimme fysiatrian erikoislääkäri, dosentti Timo Pohjolaista Helsinki Hospitalista. Hänellä on kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys ja pitkä kokemus kipupotilaiden hoitamisesta.

Nyt kannetaan huolta pitkäaikaissairaiden hoidosta poikkeusoloissa. Huolta aiheuttavat sekä terveydenhuollon mahdollinen ylikuormittuminen että se, etteivät apua tarvitsevat potilaat kenties uskalla hakeutua hoitoon koronalle altistumisen pelossa. Mikä neuvoksi?

Pitkäaikaissairauksia ei pidä jättää hoitamatta koronan aikana. Muuten tilanteet patoutuvat ja pahenevat. Jos sairastaa pitkäaikaissairautta, hoitoon on tärkeää hakeutua. Tällä hetkellä hengitystieinfektiot ja koronaepäilyt hoidetaan sekä kunnallisessa että yksityisessä terveydenhuollossa erillisissä tiloissa. Monissa terveyskeskuksissa ja yksityisissä laitoksissa henkilökunta käyttää jo suojaimia kaikkien potilaiden kanssa.

Voiko pitkäaikaissairas varustautua jotenkin lähtiessään terveyskeskukseen? 

Ylivarovainen ei voi oikeastaan olla. Terveyskeskukseen, lääkäriasemalle tai fysioterapiaan lähtiessä voi käyttää hengityssuojainta.

Mediassa on neuvottu ihmisiä pohtimaan, mitä ottaa mukaan, jos joutuu koronan vuoksi sairaalaan. Mitä kipukroonikon sairaalakassiin kuuluu? Pitääkö mukaan ottaa esimerkiksi omia lääkkeitä?

Kipukroonikon on ehdottoman tärkeää ottaa sairaalaan mukaan oma lääkelista. Lääkelista kannattaa olla matkassa myös silloin, jos lähtee terveydenhuoltoon koronaepäilyn vuoksi. Lääkkeitä kyllä saa kunnallisista sairaaloista, jos hoitoon joutuu. Hyvä lähtökohta on, että pitää mielessä tavalliset rutiinit. Sairaalassa kannattaa olla mukana jotain virikettä. Esimerkiksi sairaaloiden kirjastopalvelut eivät ole tällä hetkellä toiminnassa. Ajankuluksi voi ottaa mukaan vaikka omia kirjoja, lukea nettikirjoja tai kuunnella äänikirjoja.

Kroonisen kivun hoidossa käytetään joskus opioidilääkitystä. Heikentääkö opioidien käyttö vastustuskykyä? Entä voiko lääkitystä jatkaa, jos sairastuu koronaan?

Pitkäaikainen opioidihoito vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan ja heikentää immuunivastetta. Jos sairastuu koronaan ja joutuu sairaalaan tai tehohoitoon, ei tarvita poikkeavaa lääkehoitoa. Opioidilääkitystä ei voi keskeyttää yhtäkkiä, mutta lääkettä voidaan tarvittaessa vähentää porrastamalla. Sairaalassa ei ole kuitenkaan tarkoitus tehdä opioidivieroitusta.

Altistaako kipustimulaattori infektioille? Entä koronavirukseen sairastumiselle? 

Kipustimulaattori on vierasesine kehossa ja saattaa kerätä bakteereja, mistä voi seurata bakteeri-infektio. Korona taas on viruksen aiheuttama tauti, eli näillä ei ole yhteyttä.

Krooninen kipu on monitahoinen ilmiö, johon liittyy erilaisia sairauksia ja diagnooseja. Altistaako krooninen kipu itsessään koronavirukseen sairastumiselle?

Krooninen kipu ei itsessään altista sairastumiselle. Kipuun voi kuitenkin liittyä välillisesti asioita, jotka saattavat heikentää ihmisen vastustuskykyä. Tällaisia asioita ovat stressi, liikkumattomuus, unihäiriöt ja huono ravitsemus. Stressi muuttaa lisämunuaisten kortisolintuotantoa. Liikkumattomuus taas aiheuttaa fyysisen kunnon heikkenemistä. Kipuun liittyy usein unihäiriöitä ja niistä aiheutuvaa kroonista väsymystä, mikä aiheuttaa immunologisen vasteen vaimenemista. Vastustuskykyä voi heikentää myös se, jos ei syö riittävän monipuolisesti ravitsevaa ruokaa.

Kipukroonikot eivät ole yhtenäinen ryhmä. Onko silti jotain, mitä erityisesti kipukroonikoiden olisi hyvä ottaa huomioon korona-aikana?

Normaalit suositukset ja rajoitukset riittävät yleensä myös kipukroonikoille. On tärkeää pestä käsiä, käyttää käsidesiä, välttää tapaamisia ja pitää muihin ihmisiin parin metrin turvaväliä. Erityisen varovainen kannattaa olla, mikäli kuuluu johonkin riskiryhmään. Riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat ja ne, joilla on perussairauksia ja ylipainoa. Perussairauksiin kuuluvat esimerkiksi diabetes ja hengityselin- tai sydänsairaudet. Myös suuriannoksinen kortisonihoito heikentää puolustuskykyä. Riskiryhmäläisten kannattaa välttää kaupassakäyntiä ja hyödyntää apua, jos sitä on saatavilla. Jos kauppaan kuitenkin pitää mennä, on noudatettava varovaisuutta ja pidettävä turvaväliä muihin ihmisiin.

Monet kipukroonikot ovat todenneet, ettei korona-arki välttämättä poikkea kovin paljon heidän normaalista arjestaan.

Krooniseen kipuun liittyy usein eristäytymistä ja erakoitumista. On kuitenkin tärkeää, ettei kipukroonikko eristäytyisi koronan aikana entisestään vaan pyrkisi esimerkiksi liikkumaan mahdollisuuksien mukaan. Lenkkipolullakin täytyy pitää turvaetäisyyttä muihin ihmisiin. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että esimerkiksi juostessa ja pyöräillessä edellä olijaan kannattaa pitää väliä kymmenen metriä.

Suomen Kipu ry kiittää haastattelusta!

Tukea, tietoa ja vinkkejä poikkeusoloihin:

Suomen Kivun tukipuhelin päivystää ti & to klo 17–19 p. 050 464 4333. Miehille suunnattu äijälinja päivystää ma klo 17–19 p. 050 327 5396. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen tukilinja@suomenkipu.fi.

Huolestuttaako ja ahdistaako pandemia? Punaisen Ristin päivystävä puhelin palvelee ma–pe klo 8–21 p. 0800 100 200. 

Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät (THL)

Kasvomaskin ompelu- ja käyttöohje (Martat)

Jumppahetki – monipuolista ohjattua kotijumppaa kaikenikäisille (Yle Areena)

Miten lievittää koronaviruksen aiheuttamaa ahdistusta? (Hyväkysymys.fi)