Yli miljoona suomalaista elää kroonisen kivun kanssa.

Avoin haaste Suomen päivystyspoliklinikoille

Suomen Kipu ry haastaa Suomen päivystyspoliklinikat kehittämään toimintaansa niin, että kipupotilaiden tarpeet otettaisiin paremmin huomioon. Heidän tulee aina saada tarvitsemansa hoito ja lääkitys tarvitsivatpa he sitä kipujen kumuloitumisen tai akuutin kipukohtauksen takia.

Noin miljoona suomalaista kärsii kroonisesta kivusta. Kivun aiheuttajaa ei kyetä aina poistamaan, ja lääkityskin vain lievittää tuskia. Monet kipukroonikot sinnittelevät jaksamisensa äärirajoilla. Heille pitää tarjota mahdollisimman siedettävä elämä kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Kroonisen kivun hoito on haasteellista. Se voi vaatia moniammatillista yhteistyötä sairaanhoitajien, lääkärien, fysioterapeuttien ja mielenterveysammattilaisten välillä. Pitkäkestoisen kivun hoito perustuu jatkuvaan hoitosuhteeseen ja vaatii kivun syiden tunnistamista, kivunhoitomenetelmien osaamista ja potilaan kuuntelua. Oikean lääkeyhdistelmän löytämiseen saattaa kulua vuosia. Näitä kipuun erikoistuneessa sairaanhoidossa pitkällisen työn tuloksena syntyneitä hoito-ohjeita tulisi noudattaa myös päivystyspoliklinikalla.

Kipupotilaisiin erikoistuneet lääkärit vähenevät koko ajan. Tällä hetkellä heitä on 140, mutta 80 % on jäämässä eläkkeelle kymmenen vuoden sisällä. Kivunhoidon asiantuntemus kapenee koko ajan, joten kipupotilaiden hoitotietoa kaivataan myös kipupoliklinikoiden ulkopuolella.

Tällä kampanjalla nostamme esiin vaikeassa asemassa elävää, huonosti tunnettua ja unohdettua potilasryhmää. Emme tahdo vain moittia tai voivotella. Haluamme keskustella ja kehittää yhdessä.

Kiitos avustasi!

Osallistu haasteeseen!

 

Lataa haaste tästä.
Lataa mediatiedote tästä.


SuomenKipury_logo_teksti

Liisa Sahi
Suomen Kipu ry, puheenjohtaja

Soile Koponen
Vuoden auttaja 2014
Jyväskylän aluevastaava


#kipuhaaste2016Ota kantaa ja keskustele allaolevan kommenttikentän kautta tai lähetä oma kertomuksesi kokemuksistasi, niin hyvistä kuin huonoistakin: kipuhaaste2016@suomenkipu.fi

Lisää tietoa osallistumisesta tästä linkistä.

7 kommenttia

  1. Sari Holanti Sari Holanti
    8.2.2016    

    Kun saataisiin edes lääkärit kipupoleille kymenlaaksoon. Poksi suljettu kaksi vuotta ja Koksi joka on keskussairaala, niin toimii vain keikkalääkäreiden armolla!

  2. Marja-Terttu Tanttinen Marja-Terttu Tanttinen
    9.2.2016    

    Haasteen tulisi koskea ylipäätään kivun hoidon parantamista niin perusterveydenhoidossa kuin erikoisklinikoilla.

    Kroonisen kivun hoitosuosituksissa suositellaan ihmisen kokonaisvaltaista hoitamista, mutta tämä ei aina toteudu käytännön toiminnassa. Tapio Ojalan Jyväskylän yliopistossa tekemässä väitöstutkimuksessa todetaan, että tutkimusten mukaan ainoastaan 2 % kroonista kipua potevista on kipuun erikoistuneen ammattilaisen hoidossa. Vastaavasti 70 %:lla hoito on joko riittämätöntä tai heitä ei hoideta ollenkaan. Ojala toteaa, että ”kroonista kipua hoidetaan oireena jostakin vammasta tai poikkeavuudesta, vaikka kivun aiheuttajaa ei aina pystytä nimeämään. Hoito on pääsääntöisesti lääkehoitoa, vaikka sen teho on useissa tutkimuksissa osoitettu riittämättömiksi. Fysioterapia, lääkehoito ja muut perinteiset hoitokeinot eivät siis aina riitä: ne eivät poista kipuun liittyviä keskeisiä tekijöitä, kuten siihen liittyviä uskomuksia, opittua käyttäytymistä, käsityksiä itsestä, huolta tulevaisuudesta, hätää ja surua.koskemaan yleisesti kivun hoitoa ja tehdä mielipidekirjoituksen.

    Mielestäni monioireisten- kipupotilaiden kohdalla on kyse enemmänkin uudesta tavasta ajatella ja organisoida hoito nykyisillä resursseilla:

    Eri syistä, kuten tuki-ja liikuntaelin, reuma,-syöpä- ym kärsivillä potilailla on usein yhteisenä nimittäjänä Osa näiden potilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta voidaan hyvin toteuttaa tarvittaessa MONIAMMATILLISESSA TIIMISSÄ avohoidossa, mutta osa tarvitsee laitoskuntoutusta, jossa hoidettaisiin ihmistä kokonaisuutena – sekä psyykeä että somaattisia syitä räätälöimällä hoito potilaan lähtökohdista.

    Voisiko ajatella sellaista hoitoa tai kuntoutuskeskusta, jossa erilaisista palikoista voitaisiin valita potilaalle räätälöity hoitopolku. Näitä palikoita voisivat olla lääkehoidon lisäksi somaattisiin oireisiin kohdistuvat, kuten erilaiset fysioterapiat, lämpöhoito, allasjumppa, mutta myös psyyken tukemiseen kohdistuvat terapiat, tai vaikkapa mindfulness, rentoutus, taide- ja tanssiterapia.

    Kuntoutuskeskuksessa niinkuin avohoidossa tarvittaisiin hoitoa koordinoiva lääkäri ja perushenkilöstö (omahoitaja, fysioterapeutti, psykoterapeutti/psykiatrinen hoitaja) joita tilanteen mukaan täydennettäisiin erikoislääkäreiden ja terapeuttien konsultaatiokäynneillä.

    Olisi mielenkiintoista tutkia/selvittää , kuinka monissa sairaanhoitopiireissä toimii jo potilaslähtöinen kivunhoito, mikä myös säästäisi rahaa ja turhaa pompottelua, mutta myös potilaan kärsimystä ja epätoivoa.

  3. Marja-Terttu Tanttinen Marja-Terttu Tanttinen
    9.2.2016    

    Itse asiassa haastan THL:n, Sitran, yliopistot tai muut asiasta kiinnostuneet tahot selvittämään, missä yksiköissä/sairaanhoitopiireissä moniammatillinen kivunhoito toimii hyvin, kokoamaan hyviä käytäntöjä sekä laatimaan malleja moniammmatillisen kivunhoidon toteutttamiseksi terveyskeskukissa ja yhteistyön tehostamiseksi erikoissairaanhoidon klinikoiden välillä.

    Päivystyksessä tulisi laajemminkin ottaa käyttöön muutamissa SOTE_/sairaanhoitopiireissä käyttöön otettu malli, jossa päivystyksen moniammatillinen tiimi seuraa tarvittaessa potilasta jatkohoidon toteuttamisessa.

  4. Tuula Partanen Tuula Partanen
    9.2.2016    

    Marja – Terttu Tanttinen kirjoituksesi olivat loistavia.
    Juuri tämän kaltaisia kuntoutus ja moniammatillisia lääkäri palveluja tarvitaan Suomessa.
    Heillä tulisi olla aikaa paneutua potilaaseen, eikä vain kirjoittaa reseptiä kokeile tuota metodilla tule kk päästä uudestaan.
    Kaikki kipupotilaat on otettava huomioon yksilöinä.
    Ei niin, että mikä lääke on” muotia” sitä annetaan potilaalle ja vielä vahvuutta nostetaan melkein joka tapauksissa joiden kanssa keskustellut ”tappiin” asti.Lyrica ja kipulaastarit eivät sovellu missään nimessä suurimmalle osalle ihmisistä, se huomattiin kuntoutuksessa, kun keskustelimme asiasta!
    Toivottavasti asialle tehdään mahdollisimman pian jotain!

  5. Pentti Haapanen Pentti Haapanen
    24.3.2016    

    Marja-Terttu Tanttinen, upea lukea kirjoituksesi, siinä on juuri kipuikijan todellisia toiveita, jotka eivät toteudu. kipuilijoita ,jotka ovat hakeneet apua yksityiseltä sektorilta, pidetään ”narkkareina”. Hus-Kipupoli ei välitä lainkaan muiden lääkäreiden tekemistä diagnooseista jne. Ihmisarvo lyttyyn Lyricaa ja masennuslääkkeitä. Katsokaa kissavideoita ja ajatuksenvoimalla kivut pois, sillä aivoissa on kipukeskus,.
    Ei kipuilijat kuitenkaan idiootteja ole…. Tiedän kolmen kipuilijan päättäneen elämänsä, kun se viimeinenkin empatian ripe on lääkärin, nimeä en kerro, on katkaistu. Kaikkiin kolmeen tapaukseen liittyy sama lääkäri…

  6. Markku Mali Markku Mali
    26.3.2016    

    Marja-Terttu Tannisen kommentti on oikea – haaste tulisi koskea koko terveydenhuollon kivunhoitojärjestelmää. Jos krooniset kipupotilaat joutuvat toistuvasti turvautumaan akuuttiin päivystykseen, on kyse kivunhoitopolkujen puuttumisesta ja järjestelmän epäonnistumisesta.

    Kaikkia yli miljoonaa kroonisesta kivusta kärsivää ihmistä ei terveydenhuolto pysty koskaan moniammatillisesti hoitamaan. Suurimmalle osalle soveltuu pääasiassa kivun omahoitokeinot. Pelkkä lääkehoitojen teho on hyvin rajallinen ja usein huonosti siedetty. Esim. kunnon kohotus ja säännöllinen liikunta ovat tutkitustikkin luonnon parhaat kipu- ja masennuslääkkeet sekä toimintakyvin parantajat (toimii myös ennaltaehkäisyssä). Toivoisin pian näkeväni korkealaatuisia suomenkielisiä nettipohjaisia ohjaus- ja valmennusivustoja kroonisille kipupotilaille (katso esimerkkinä englanninkielinen FibroGuide sivusto fibromyalgiapotilaille). Samaten kuntoilubuumin myöstä kipupotilaille soveltuvia liikuntaryhmiä ja ohjausta tulisi olla tarjolla paljon laajemmin eri kuntokeskuksissa.

    Tässä olisi haastetta Suomen Kipu ry:lle sekä muille kivunhoidosta kiinnostuneille potilasjärjestöille ja ihmisille, jotta korkealaatuisia oma-ohjaus ja valmennussivustoja kehittettäisiin myös suomenkielisenä (”Teissä itsessänne on se voima” , sanoi Mannerheim).

  7. Raistakka Rauni Raistakka Rauni
    18.4.2016    

    Olen itse kokenut ja koen edelleen sitä, että olen psyykkisesti sairas, kun olen kipeä. Tai vielä pahempaa, että haen vain narkkarina helpotusta vieroitusoireisiin pyytäessäni kipupiikkiä päästäkseni nukkumaan tai asettumaan edes aloilleni. Minua ei ymmärretä, kun yritän selittää asiaani vaikka minulla on jo kipustimulaattori ja siihen vielä lääkkeitä.
    Kun menin ensimmäistä kertaa kipupkl eräässä keskussairaalassa, siellä lääkäri pitkien kokeiden ym. jälkeen heilutteli torjuvasti käsiään ja totesi ”tää ei kuulu mulle, tää ei kuulu mulle”. Hän heitti minut neurologian pkl psykiatriaa lukeneelle neurologille, joka isälliseen tapaan puhuen kuin lapselle lässyttäen, totesi vian olevan psyykessä ja sen kuntoon saattaminen olisi nyt ensisijaista. Sitten taas takaisin kipupkl hoitajalle, joka olisi antanut minulle TNS-laitteen, joka vian pahensi minun kipua. En suostunut ottamaan kyseistä laitetta ja sanoin kokeilleeni sitä jo EI vaan sovi minulle. Olin hankala potilas. Meni vuosia ja sitten suostuin erinäisten lääkekokeiluiden jälkeen palaamaan kipupkl:n hoiviin, koska siellä oli vaihtunut lääkäri. Hän oli sattumalta lukenut uudesta hoitomuodosta eli aivokuorelle asennettavasta elektrodista, joka menee vatsan alueella olevaan akkuun. Virta hoitaa motorisellakuorella olevaa kipualuetta eli käsi-jalka + osin pää. Sain lähetteen Töölöön neurokirurgiselle ja siellä sanottiin suoraan, että 50/50 sopii tai ei. Siinä vaiheessa olin jo niin pitkällä, että sama minulle kokeilla. Elämä loppuu kuitenkin, jos ei apua saa. Laite porattiin kallon sisään ja kokeilussa jo selkeä hyöy kipuun 70-80 %, puheeseen 100 %, muistiin ja hahmotukseen se ei voinut vaikuttaa mitenkään. Sen ymmärsin . Nyt menossa kolmas akku ja elämä on ollut vuodesta 2011 elämisen arvoista. Se oli silloin todella uutta, koska oli 4., jolle tämä laite jäi pysyväksi. Toivottavasti sitä on kehitetty useampaan erilaiseen kiputilanteeseen sopivaksi. Kaikki eivät ole saaneet valitettavasti siitä hyötyä.
    Kaikista parasta siinä oli se, että minut otettiin tosissaan ja uskottiin minun olevan todella kipeä vaikka kipualue ja kipu oli täysin selittämätön SAV:n jälkitilasta johtuva. Yhä edelleen minut otetaan vakavasti ja uskotaan siihen , mitä sanon laitteen toimivuudesta missäkin tilanteessa.
    On vieläkin hoitajia tai lääkäreitä, kipustimulaattorista huolimatta , jotka sanovat pyytäessäni kipupiikkiä vaikeassa kohtauksessa: ”No tule, jos kerta on pakko”. Hoito suosituksia ei lueta tai niistä ei keretä välittämään kaiken perushoidon lomassa, kun säästöt puree joka taholla.
    Tiedon levittämisellä ja esiintymällä julkisuudessa, kirjoittamalla sinne ja tänne eri tilanteista eri paikoissa, me saamme ansaitsemamme ns. aseman hoitoketjussa, kuten ovat saaneet sydän- diabetes ym. sairauksista kärsivät ihmiset. Voisiko Kipu ry mennä eduskuntaan tekemään ns. tietoiskua, mihin säästöt johtaa meidän kipuihmisten kohdalla?
    Kipu on sairaus siinä kuin mikä muukin, riippumatta , mistä se johtuu ja missä se kohdin se ilmenee.

No Pings Yet

  1. Kun kohtaat kipukroonikon – ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille – Suomen Kipu ry on 9.6.2017 at 13:42

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Seuraa meitä:

Yhteystiedot

Suomen Kipu ry

Suomen Kipu ry
Sepontie 3 th 4
02130 Espoo
puh. 045 129 0707
toimisto(at)suomenkipu.fi

Soittoaika
ma–to kello 10–14
Toimisto auki sopimuksen mukaan

Kaisa Hirn
toiminnanjohtaja
045 355 2825
kaisa.hirn(at)suomenkipu.fi

Hallituksen yhteystiedot



Tilaa kroonisen kivun ensitieto-opas tästä
Katso kipudokumentti
Katso kipudokumentti Kivun kasvot

Tukipuhelin

Haluatko keskustella kivusta?

Voit soittaa kipuvertaiselle tiistaisin ja torstaisin klo 17–19

050 464 4333

Äijälinja-tukipuhelin

maanantai-iltaisin klo 18–20

050 327 5396

Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella:
tukilinja(at)suomenkipu.fi


Kalenteri

loka
14
ma
17:00 Mikkelin vertaistukiryhmä kokoontuu @ Oma Tori (2.krs)
Mikkelin vertaistukiryhmä kokoontuu @ Oma Tori (2.krs)
loka 14 @ 17:00 – 19:00
Virpi Paasisalo Gsm: 045 170 7548 Vertaistukiryhmä Kokoonnumme joka parillisen viikon maanantaina klo 17-19 Oma Torissa, Porrassalmenkatu 21, 2 krs.  Kevään kokoontumisajat 7.1. – 21.1. – 4.2. – 4.3. – 18.3. – 1.4. – 15.4. – 29.4. – 13.5.[...]
17:30 Helsingin vertaistukiryhmä kokoo...
Helsingin vertaistukiryhmä kokoo...
loka 14 @ 17:30 – 19:30
Aluevastaava Arto Hannolin Gsm: 0500 906 087 helsinki@suomenkipu.fi Helsinki etsii toimijoita. Olisitko kiinnostunut aluevastaavana tai ryhmänvetäjänä vapaaehtoistoiminnasta? Ryhmä on avoin kaikille kroonisesta kivusta kärsiville. Vertaisryhmä Kokoonnumme maanantaisin klo 17.30 – 19.30, Kampin palvelukeskuksessa, tila Broidi[...]
18:00 Kouvolan vertaistukiryhmä kokoontuu @ Korian seurakuntakoti
Kouvolan vertaistukiryhmä kokoontuu @ Korian seurakuntakoti
loka 14 @ 18:00 – 20:00
Sari Holanti p. 040 706 2220 sari.holanti@pp.inet.fi Terhi Jyräs p. 045 350 8757 terhi.jyras@gmail.com Enni Toivanen p. 0405326227 kouvola@suomenkipu.fi Vertaistukiryhmä Kokoonnumme joka toinen maanantai klo 18 – 20, Korian seurakuntakodilla, Alakouluntie 23, 45610 Koria (kuuluu kouvolaan) Kevään[...]
loka
15
ti
10:00 Porvoon vertaistukiryhmä kokoontuu
Porvoon vertaistukiryhmä kokoontuu
loka 15 @ 10:00 – 12:00
Aila Salmi porvoo@suomenkipu.fi Vertaisryhmä Kokoonnumme tiistaisin klo 10 – 12,  Gammelbackan Hyvinvointikeskuksessa, Purohuone, Tornipolku 10, 06400 Porvoo Kevään 2019 tapaamisajat viimeinen tapaaminen 28.5. Syksyn 2019 tapaamisajat 17.9. – 24.9. – 1.10. – 8.10. – 15.10. –[...]
17:00 Hämeenlinnan vertaisryhmä kokoontuu @ Voutilakeskus
Hämeenlinnan vertaisryhmä kokoontuu @ Voutilakeskus
loka 15 @ 17:00 – 19:00
Ryhmänvetäjät Taina Jalasto Gsm: 040 760 6772 Simo Jalasto Gsm: 040 830 9443 Vertaistukiryhmä Kokoonnumme parillisten viikkojen tiistaisin klo 17 – 19 (Voutilakeskuksessa, Pollentie 35) sekä parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 17-19 (vaihtuva paikka, tarkista tiedät aluevastaavalta).[...]

Olemme Facebookissa

Unable to display Facebook posts.
Show error

Error: Error validating application. Application has been deleted.
Type: OAuthException
Code: 190
Please refer to our Error Message Reference.