Yli miljoona suomalaista elää kroonisen kivun kanssa.

Säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Kipu ry, kotipaikka Helsinki. Yhdistys toimii valtakunnallisesti

2 § Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kipupotilaiden tukena ja yhteistyöelimenä, sekä valvoa heidän yhteiskunnallisia etujaan ja oikeuksiaan.

Yhdistys:

edistää ja kehittää kipupotilaiden sosiaaliturvaa, hoitoa, kuntoutusta ja muita palveluja.
kehittää kivunhoidon vertaistoimintaa
toimii kipupotilaiden edunvalvojana
tukee kivuntutkimus – ja kuntoutustoimintaa
tiedottaa kipuun ja kivunhoitoon liittyvistä asioista
edistää kipupotilaiden itsenäisen toiminnan sekä työnteon ja osallistumisen edellytyksiä

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

järjestää tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä välittää kipupotilaita koskevaa kirjallisuutta ja muuta aineistoa
järjestää kuntoutus-, hoito- ja virkistyspalveluja kipupotilaille
järjestää liikunta- ja urheilutoimintaa
kehittää yhteistyötä viranomaisiin, yhteisöihin ja säätiöihin
perustaa eri paikkakunnille rekisteröimättömiä alajaostoja, jotka vastaavat yhdistyksen tiedottamisesta, sekä toiminnasta omalla alueellaan

4 § Taloudellinen toiminta

Yhdistys voi toimintansa rahoittamiseksi jäsentensä maksamien jäsenmaksujen lisäksi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

Asianomaisen luvan saatuaan yhdistys voi järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Yhdistys voi harjoittaa toimintaansa liittyvää kustannustoimintaa sekä järjestää koulutusta ja kursseja, kuntoutus- hoito- ja virkistyspalveluja varainhankintaa ja harjoittaa muuta yhdistyslain
5 § mukaista taloudellista toimintaa.

5 § Jäsenet

Yhdistyksen jäsenet ovat:

varsinaisia jäseniä

perhejäseniä I ja II

kunniajäseniä

kannatusjäseniä

Varsinaiset, perhe- ja kunniajäsenet ovat luonnollisia henkilöitä. Kannatusjäsenenä voi olla luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö.

Varsinainen jäsen

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa edistää sen toteutumista.

Perhejäsen I

Perhejäseneksi voi liittyä jokainen varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja joka haluaa edistää sen toteutumista.

Perhejäsen II

Perhejäsen II:ksi voi liittyä jokainen, varsinaisen jäsenen ja perhejäsen I:sen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja joka haluaa edistää yhdistyksen toteutumista.

Kunniajäsen

Kunniajäseneksi voi yhdistyksen tai hallituksen kokous kutsua henkilön, joka on erikoisesti ansioitunut yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamisessa. Kunniajäsenellä on kaikki jäsenen oikeudet, mutta hän on vapaa jäsenmaksun suorittamisesta.

Kannatusjäsen

Kannattajajäseneksi voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö sekä yksityinen henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Liittymällä yhdistykseen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö sitoutuu noudattamaan Suomen Kipu ry:n sääntöjä ja suorittamaan vuosittain vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun.

15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, perhejäsenillä ja kunniajäsenellä on äänioikeus ja vaalikelpoisuus yhdistyksen kokouksessa, mikäli hänellä ei ole maksamattomia tai erääntyneitä jäsenmaksuja yhdistykselle. Kannatusjäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksessa äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta.

Varsinainen ja kunniajäsen ovat oikeutettuja kaikkiin yhdistyksen jäsenetuihin. Kannatusjäsen on oikeutettu saamaan yhdistyksen jäsenlehden. Perhejäsen I ja II ovat oikeutettu kaikkiin jäsenetuisuuksiin, lukuun ottamatta yhdistyksen julkaisua.

6 § Jäsenmaksut

Yhdistyksen vuosikokous määrää jäsenmaksujen suuruuden, jotka varsinaisen, perhe-jäsen I ja II, sekä kannattajajäsenten on maksettava. Yhteisö ja yksityisen kannattaja-jäsenen jäsenmaksu voi olla erisuuruinen.

Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksuista.

7 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä yhdistyslaissa määrätyllä tavalla. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslain 14 §:n mukaisilla perusteilla. Erotettu jäsen voi vedota hallituksen päätöksestä yhdistyksen seuraavaan kokoukseen tekemällä hallitukselle kirjallisen vetoomuksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tiedoksisaamisesta.

Eroavan tai erotetun jäsenen on maksettava jäsenmaksunsa.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahden peräkkäisen kalenterivuoden ajalta.

8 § Toimielimet

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen asioita hoitaa ja sen lakimääräisenä edustajana toimii hallitus.

9 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-, maalis- tai huhtikuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään jos yhdistyksen kokous niin päättää, tai mikäli hallitus katsoo sellaisen tarpeelliseksi, tahi jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyk-sen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kokous on pidettävä kahdenkymmenenyhden (21) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä lukien.

Kokouskutsu on julkaistava yhdistyksen vuosikokouksen määräämässä lehdessä vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta, tai postitettava kullekin jäsenelle samassa ajassa. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin yli 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella, perhejä-sen I tai II sekä kunniajäsenellä yksi (1) ääni. Äänestys yhdistyksen kokouksessa on avoin, ellei vaalissa vaadita suljettua äänestystä, tai ellei muissa asioissa vähintään yksi viidesosa (1/5) läsnä olevista äänivaltaisista jäsenistä vaadi suljettua äänestystä. Yhdistyksen kokouksessa tulee asiakysymyksissä päätökseksi se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet; milloin valittavana on vain yksi henkilö, valintaan tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheen-johtajan ääni, henkilövaaleissa ratkaistaan asia arvalla.

Aloitteita yhdistyksen kokoukselle ovat oikeutettuja tekemään jäsenmaksun suoritta-neet yhdistyksen jäsenet ja perhejäsenet, sekä kunniajäsenet. Vuosikokouksessa käsiteltäväksi haluttava aloite on jätettävä hallitukselle tammikuun loppuun mennessä.

10 § Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai hallituksen määräämä muu henkilö avaa kokouksen.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, ääntenlaskijat ja muut kokouksen toimihenkilöt.
4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä seuraavan toimintavuoden jäsenmaksujen suuruudet.
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi.
9. Valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevin ja eronneiden tilalle.
10. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon.
11. Päätetään yhdistyksen kokouksen julkaisemistavasta sääntöjen 9 §;n rajoissa ja mahdollisesta kokouskutsulehdestä.
12. Päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.

11 § Ylimääräinen kokous

Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu kokoon.

12 § Hallitus

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu vuosikokouksessa kahdeksi (2) vuodeksi valittu puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi sekä kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan valitut vähintään neljä (4) ja enintään kahdeksan (8) muuta varsinaista jäsentä, sekä enintään kaksi (2) varajäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä.

Puheenjohtajan tai hallituksen jäsenen tehtävään voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään kolmeksi kaksivuotiseksi kaudeksi.

Varajäsenten kutsumisjärjestyksen hallitus määrää toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus nimeää keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan sekä muita tarvittavia toimihenkilöitä. Hallitus voi asettaa avukseen toimikuntia tai jaostoja, joille se tarvittaessa vahvistaa toimintaohjeen.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Hallitus on kutsuttava koolle myös, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on läsnä. Päätöksenteossa sovelletaan, mitä näiden sääntöjen 9 §:n 3 momentissa on määrätty.

13 § Yhdistyksen nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompi-kumpi yhdessä sihteerin, rahastonhoitajan tai hallituksen nimeämän henkilön kanssa.

14 § Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. yhdistyksen hallituksen on jätettävä tuloslaskelma ja tase, sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat viimeistään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen vuosikokousta tilintarkastajille, joiden on palautettava ne lausuntoineen viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen mainittua kokousta.

15 § Sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, jos kokouskutsussa on asiasta mainittu ja edellyttäen, että muutosehdotusta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

16 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista jälkimmäinen pidetään aikaisintaan kolmekymmentä (30) vuorokautta edellisen jälkeen. Päätös yhdistyksen purkamisesta tulee hyväksytyksi vain, jos sitä kummassakin kokouksessa on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi käytetään yhdistyksen varat purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

Hyväksytty Suomen Kipu ry:n vuosikokouksessa 18.3.2017.

Seuraa meitä:

Yhteystiedot

Suomen Kipu ry

Suomen Kipu ry
Sepontie 3 th 4
02130 Espoo
puh. 045 129 0707
toimisto(at)suomenkipu.fi

Toimisto avoinna
ma–to kello 10–14

Kaisa Hirn
järjestökoordinaattori
045 355 2825
kaisa.hirn(at)suomenkipu.fi

Hallituksen yhteystiedot



Punainen ilmapallo -kampanja

activemedi-logo

Tilaa ActiveMEDI tuotteet tästä ja tue meitä.


Tilaa kroonisen kivun ensitieto-opas tästä
Katso kipudokumentti
Katso kipudokumentti Kivun kasvot

Tukipuhelin

Haluatko keskustella kivusta?

Voit soittaa kipuvertaiselle tiistaisin ja torstaisin klo 17–19

050 464 4333

Äijälinja-tukipuhelin

maanantai-iltaisin klo 18–20

050 327 5396

Svenska stödlinjen

Tisdagar och torsdagar 17–19

045 170 7541

Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella:
tukilinja(at)suomenkipu.fi


Kalenteri

elo
17
to
14:00 Salon vertaisryhmä kokoontuu syk... @ Salon SYTY ry tilat
Salon vertaisryhmä kokoontuu syk... @ Salon SYTY ry tilat
elo 17 @ 14:00 – 16:00
Marja-Liisa Laine Gsm: 040 053 4788 Pertti Laine salo@suomenkipu.fi Vertaistukiryhmä Kokoonnumme torstaisin,  klo  14-16 Salon SYTY ry:n tiloissa, Helsingintie 6 (katutaso). Lisätietoja Marja-Liisalta
elo
21
ma
16:30 Valkeakosken vertaisryhmä kokoon... @ Kyläpaikka
Valkeakosken vertaisryhmä kokoon... @ Kyläpaikka
elo 21 @ 16:30 – 18:30
Aluevastaava Kaisa Lahtinen p. 040-7212868 Ryhmän ohjaaja Kristiina Tynskä p. 040-8319877 valkeakoski@suomenkipu.fi Vertaisryhmä Kokoonnumme maanantaisin, kuukauden ensimmäinen tapaaminen klo 17.30 – 19.30: Hoiva- ja kuntoutusyksikkö Hoikun, luentosalissa, Kirkkotie 8, 37600 Valkeakoski Ja kuukauden toinen tapaaminen klo[...]
17:00 Kaarinan vertaisryhmä kokoontuu ... @ Kokoustila
Kaarinan vertaisryhmä kokoontuu ... @ Kokoustila
elo 21 @ 17:00 – 19:00
Aluevastaava Kaarina Koli Gsm: 040 521 1419 kaarina@suomenkipu.fi Vertaisryhmä Kokoonnumme maanantaisin klo 17-19. Osoite: Paraistentie 17, Kokoustila. Tila on esteetön, mutta ovet lukossa, avataan klo 16.45. Jos saavut klo 17 jälkeen, soita Kaarinalle.
elo
22
ti
17:00 Hämeenlinnnan vertaisryhmä kokoo... @ Voutilakeskus
Hämeenlinnnan vertaisryhmä kokoo... @ Voutilakeskus
elo 22 @ 17:00 – 19:00
Ryhmänvetäjät Taina Jalasto Gsm: 040 760 6772 Simo Jalasto Gsm: 040 860 9443 Vertaistukiryhmä Kokoonnumme tiistaisin parillisilla viikoilla klo 17 – 19, Voutilakeskuksessa, Pollentie 35
elo
23
ke
17:00 Lappeenrannan vertaisryhmä kokoo... @ Kuutinkulma
Lappeenrannan vertaisryhmä kokoo... @ Kuutinkulma
elo 23 @ 17:00 – 19:00
Aluevastaava Tapio Tiittanen Gsm: 0458418984 Ryhmänvetäjät Tiia Koikkalainen  Gsm: 044 567 25 72 Maritta Taskinen Gsm: 040 518 36 41 Vertaistukiryhmä Kipuklubi kokoontuu joka kuukauden, neljäs arki keskiviikko, klo 17 – 19. Kuutinkulmassa, Valtakatu 23, Lappeenranta

Olemme Facebookissa

Vastine 25.7. Helsingin Sanomissa olleeseen pääkirjoitukseen:
Lääkkeiden päihdekäyttö on ongelma myös Suomessa.

Kipupotilas ei ole lääkkeiden väärinkäyttäjä

On ensiarvoisen tärkeää erottaa lääkkeiden viihde- tai väärinkäyttö kipupotilaan lääkityksen tarpeesta. Kipukroonikko ei käytä opiaattipohjaista lääkitystä nostamaan mielihyvää vaan koittaa sillä turvata toimintakykynsä.

Lääkitys on erikoislääkärin ja moniammatillisen tiimin tarkkaan suunnittelema, hakemalla haettu. Tätä lääkitystä ei pidä muuttaa vain siksi, että suositukset tai yleinen mielipide eivät soisi vahvojen lääkkeiden määräämistä tai käyttämistä.

Lääkeriippuvuus ei ole oikea sana kipupotilaan hoidossa. Pitkävaikutteisella lääkityksellä pyritään siihen, ettei toleranssi nouse eikä lääkkeitä tällöin myöskään hankita lisää väärin perustein. Kotona oleva kipukohtauksiin auttava lääkitys vähentää myös ensiavussa käyntejä.

Hyvä, pitkäaikainen lääkärisuhde on kipupotilaalle lottovoitto. Huolestuttavaa onkin kipulääkäreiden määrän romahtaminen. Kipu ei ole hetkellinen kokemus vaan kokonaisvaltainen, usein elämänpituinen kumppani joka seuraa uskollisesti iästä riippumatta. Lääkäriopintoihin tulee niiden alusta lähtien lisätä kivun hoitoa.

Kipupotilas ei myy lääkkeitään koska tarvitsee niitä itse. Erityisesti vahvat kipulääkkeet tulee pakata läpinäkymättömään pussiin apteekissa jo ennen kassalle menoa jotta vältetään mahdollisten päihdekäyttäjien huomion herättäminen. Kipupotilas ei kaipaa lääkkeiden väärinkäyttäjää kotiovelleen.

Virpi Paasisalo
puheenjohtaja
Suomen Kipu ry
... Näytä enemmänNäytä vähemmän

Julkaistu 3 viikkoa sitten  ·