Kipu ja mieli

Ihmisen keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa. Nykyään tiedetäänkin, että esimerkiksi pitkään jatkunutta kipua hoitaessa tulisi huomioida ihminen kokonaisuutena – pelkkä kipeän kohdan hoitaminen ei välttämättä riitä. On tärkeää ottaa myös psyykkiset sekä sosiaaliset haasteet ja voimavarat.

Kipu vaikuttaa mieleen - ja toisinpäin

Pitkään jatkuessaan kipu voi aiheuttaa fyysisten oireiden lisäksi myös paljon psyykkistä kuormitusta. Kipu itsessään on keholle ja mielelle stressitekijä, samalla tavalla kuin muutkin elämän haasteet. Kivun pitkittyessä myös stressi voi pitkittyä, mikä on riski terveydelle ja hyvinvoinnille.

Kivun astuminen osaksi elämää voi olla iso muutos aikaisempaan. Toimintakyvyn muuttuessa saattaa joutua järjestelemään arkea tai pohtimaan omaa työelämää uusilla tavoilla. Etenkin kipumatkan alkuvaiheessa on ymmärrettävää, että arjen muuttuminen aiheuttaa huolta, pelkoa, turhautumista tai surua. Vaikka toiveikkuus ja positiivisuus ovatkin tärkeitä kannattelevia voimavaroja, myös arjen muutoksen ja omien negatiivisten tunteiden käsittelylle on tärkeää antaa aikaa ja tilaa.

Toisaalta myös mieli voi vaikuttaa kipuun. Jotkut tunteet, kuten viha, turvattomuus tai suru voivat vahvistaa kipukokemusta. Siksi esimerkiksi turvallisuuden tunteen vaaliminen on tärkeää kivun hoidon kannalta. Mielenterveyden haasteet, kuten ahdistus tai masentuneisuus ovat myös riskitekijöitä kivun pitkittymiselle.

Kuvassa on paperinen, ihmisen pään muotoinen siluetti sivusta päin kuvattuna. Siluetin päälaki puuttuu, ja sen päästä kasvaa eri värisiä paperisia kasveja. Kuvatekstissä lukee: "Mielenterveyden haasteet, kuten ahdistus ja masennu ovat riskitekijöitä kivun pitkittymiselle. Pitkään jatkunut kipu taas voi altistaa mielen haasteille. Tiesitkö, että yli kolmannes pitkittyneen kivun kanssa elävistä kokee masennusoireita?"

Jokaisen mieli kohtaa joskus haasteita

Jokainen ihminen kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä jaksoja, jolloin mieliala on matalalla ja mielenterveys kuormittuu. Se on osa elämän normaalia vaihtelua ja luontainen reaktio vaikeisiin tapahtumiin. Ihmisen mielenterveys ei pysy samanlaisena läpi elämän. Se aaltoilee ja muuttuu, eikä sen notkahduksia tarvitse häpeillä tai pelätä. Vaikeiden jaksojen ja haasteiden keskellä jaksamista tukevat muun muassa arjen rutiinit, terveelliset elintavat, merkitykselliset ja turvalliset ihmissuhteet, sekä hyvät tunteiden säätelytaidot.

Jos mieliala, ylivoimaiseksi käyvät vaikeat tunteet tai ajatukset alkavat selkeästi haitata omaa toimintakykyä, kannattaa asiaan kiinnittää huomiota ja harkita hakeutumista tuen piiriin. Mielenterveys on iso osa ihmisen hyvinvoinnin perustaa, ja myös sen haasteisiin on mahdollista saada apua.

Kaksi piirrettyä hahmoa seisovat keskustelemassa. He puhuvat suurieleisesti käsiään liikutellen ja suut hymyssä. Toisella hahmoista on kihara tumma tukka ja kyynärnojasauva. Yllään hahmoilla on kauluspaidat ja nimikyltit. Kuvatekstissä lukee: "Sekä kipuun, että mielen haasteisiin on lupa hakea tukea, ja niihin molempiin on mahdollista vaikuttaa. Sivun alaosasta löydät esimerkkejä paikoista, joista voi saada tukea mielen hyvinvointiin liittyen."

Miten pitää huolta mielen hyvinvoinnista pitkittyneen kivun keskellä?

Hyvinvoiva mieli on jokaisen ihmisen arjen perusta, jonka avulla kestämme vastoinkäymisiä ja siedämme elämään kuuluvia ajoittaisia vaikeita tunteita. Kivun kanssa eläessä mielen hyvinvoinnin ja omien voimavarojen vaalimisen tärkeys korostuu entisestään.  Usein kuntoutuksella ja itselle sopivilla tukikeinoilla kivun kanssa on täysin mahdollista elää hyvää elämää.

  • Omat rajat. Kivun kanssa on tärkeää oppia tunnistamaan omat rajansa, sekä pitämään niistä kiinni. Se ei aina ole helppoa, mutta onneksi sitä voi harjoitella. Rajoista huolehtiminen tukee jaksamista ja varmistaa, että elämässä jää tilaa myös palautumiselle ja itselle tärkeille asioille.
     

  • Itsemyötätunto. Itsemyötätunnolla on ystävällisyyttä ja empatiaa itseään kohtaan. Myötätuntoinen suhtautuminen itseen lisäksi vähentää tutkitusti stressiä ja ahdistusta, joista kumpikin voi lisätä kipujen kokemista.
     

  • Palautuminen. Riittävän unen ja levon lisäksi tärkeitä ovat myös pienet palautumisen hetket arjen keskellä. Ne tukevat jaksamista ja mielen hyvinvointia. Palautumista edistävät esimerkiksi rytmittäminen, sekä oma aika itselle tärkeiden ja mieluisten asioiden äärellä.
     

  • Elintavat ja rutiinit. Unen lisäksi monipuolinen ruokailu sekä säännöllinen liikkuminen tukevat niin kivunhoitoa kuin mielen hyvinvointiakin. Myös arjen rutiineista kiinni pitäminen mahdollisuuksien mukaan kivusta huolimatta tuo turvaa ja luo päiviin kaivattua rytmiä.
     

  • Avun tarpeen tunnistaminen ja avun hakeminen. Voimme tehdä itse monia asioita oman mielenterveytemme eteen. Joskus kuitenkaan omat keinot eivät riitä ja parhaasta yrityksestämme huolimatta mieli voi huonosti. Silloin voi olla tarpeen pyytää apua, joko omilta läheisiltä tai ammattilaiselta.

Mistä apua mielen haasteisiin, jos omat keinot eivät riitä?

Lähteet: