Sairauspoissaolot

Kipu haastaa työkykyä ja aiheuttaa sairauspoissaoloja. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joihin liittyy kipuoireita, ovat yksi yleisimmistä sairauspoissaolojen syistä. Pitkät poissaolot työstä eivät yksinään kuitenkaan paranna ja palauta työkykyä. Sairauspoissaolon aikana tulee hoitaa, tutkia ja kuntouttaa. Myös jäljellä olevan työkyvyn kartoittaminen ja käyttöön ottaminen auttaa kuntoutumisessa ja pienentää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä.

1.1.2022 on tullut voimaan sairausvakuutuslain muutokset, joiden tarkoituksena on tukea työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamista. Aiemmin laki velvoitti työterveyshuollon kirjoittamaan lausunnon työkyvystä vain 90 sairauspäivän kohdalla. Jatkossa lausunto voidaan tarvittaessa kirjoittaa myös 150 ja 230 päivän kohdalla.

 Sairauspäivärahaa on mahdollista saada enintään 300 sairauspäivän ajan. Sairauslomalla olevan työntekijän työkykyä ja kuntoutuksen tarvetta arvioidaan säännöllisesti, jotta työ- ja toimintakykyä osataan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. 

30 päivääTyönantaja ilmoittaa viimeistään tässä kohtaa sairauspoissaolosta työterveyteen, joka arvioi työkyvyn edistämistä ja työn tuen tarpeita.
60 päivääKela selvittää kuntoutustarpeen.
90 päivääTyöntekijä, työnantaja ja työterveys selvittävät yhdessä tarvittavia tukitoimia. Työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä.
150 päivääTarvittaessa työterveys selvittää työkykyä ja kyseisessä työssä jatkamisen mahdollisuuksia. KELA selvittää tarvittaessa kuntoutuksen tarvetta.
230 päivääTarvittaessa työterveys selvittää työkykyä ja kyseisessä työssä jatkamisen mahdollisuuksia. KELA selvittää tarvittaessa kuntoutuksen tarvetta.


Lain muutosten tarkoitus on nimenomaan tukea työntekijää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä aikaisemmin tehdään suunnitelmaa työhön paluusta, sitä paremmin työhön palaaminen onnistuu. Aina terveydentila ei mahdollista täysin samalla tavalla tehtävään työhön palaamista, kuin ennen sairaslomaa. Monilla työkykyä on kuitenkin jäljellä joihinkin työtehtäviin, jolloin esimerkiksi osasairausloma voi olla hyvä vaihtoehto. Myös työtä muokkaamalla voidaan mahdollistaa ainakin osittain työhön palaaminen ja välttää siten pitkiä sairauslomia.

Työkyvyttömyyden lisäksi on tärkeää tunnistaa myös jäljellä oleva työkyky. Työntekijä, työnantajan ja työterveyden on hyödyllistä yhdessä pohtia, olisiko työkykyä silloin, jos työtä muokattaisiin tai työtehtäviä muutettaisiin. Jos muokkauksen ja muutosten avulla kokoaikainen sairausloma voidaan välttää, on se yleensä sekä työnantajan, mutta erityisesti kipua sairastavan oma etu.