Muistin rakenne

Muisti voidaan jakaa pitkäkestoiseen ja lyhytkestoiseen muistiin. Pitkäkestoiseen muistiin, jota kutsutaan myös säiliömuistiksi, tallentuvat elämän aikana hankitut tiedot, taidot ja kokemukset. Esimerkki pitkäkestoiseen muistiin tallentuneesta taidosta on pyörällä ajaminen, jonka osaa, vaikka edellisestä ajokerrasta olisi vierähtänyt aikaa. Kaikki elämän aikana tapahtunut ei kuitenkaan jää pitkäkestoiseen muistiin, vaan tallennettavia asioita ”siivotaan” ajoittain. Asioiden mieleen palauttaminen vahvistaa muistijälkeä ja ne asiat, joita muistellaan usein, myös pysyvät muistissa paremmin. Myös kokonaisuudet luodaan pitkäkestoisessa muistissa, sillä siellä yhdistellään esimerkiksi syitä ja seurauksia sekä luokitellaan asioita.  

Lyhytkestoiseen muistiin kuuluvat työmuisti ja aistimuisti. Tiedot pysyvät lyhytkestoisessa muistissa noin 10-20 sekuntia ja sen jälkeen ne joko unohtuvat tai siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Työmuistissa voidaan varastoida kerralla keskimäärin viisi asiaa (esim. viisi numeroa). Ympäristöstämme työmuistiin valikoidaan asioita sen mukaan, mihin suuntaamme tarkkaavaisuuttamme. Kipujen aiheuttamat muistihaasteet liittyvät yleensä juuri työmuistin toimintaan ja nämä haasteet voivat olla suoria tai välillisiä.