Saran kokemus: kaupan ala ja työn muokkaus

Kipuni alkoivat noin seitsemän vuotta sitten, minulle lasketteluharrastuksessani sattuneen ison onnettomuuden vuoksi. Olin pitkään sairaslomalla ja orientoitunut siihen, että toivun samaan tilanteeseen, jossa olin ennen onnettomuutta. Näin ei käynyt, vaan seurakseni jäivät päivittäiset kivut jaloissa ja rintakehällä sekä noin viikoittain toistuvat rajut päänsärkykohtaukset.

Yksi asioista, joka askarrutti minua sairaslomalla ollessa, oli työhön paluu, sillä työni kaupan alalla on aina ollut minulle tärkeää. Työskentely pienessä, melkeinpä kyläkaupassa, on sopivan monipuolista ja siinä missä monille se oli vain työ jota tehtiin muiden opiskelujen ohessa, minulle se oli lapsuuden haaveammatti. Se, että olen voinut välillä uppoutua tekemiseen, jossa ainakin koen olevani hyvä, on kantanut minua yli monista vaikeista paikoista, kuten avioerosta. Siksi pitkä sairasloma tuntui erityisen vaikealta ja olisin toivonut muita järjestelyjä. Mutta eihän silloin vielä etätyöstä juuri puhuttu, enkä muista ketään, joka olisi tehnyt osa-aikatöitä omasta halustaan. Niinpä myös palasin suoraan töihin heti kun lupa siihen heltisi.

Kaupan kassajono. Hymyilevä nainen maksamassa ostoksiaan.

Näin jälkikäteen ajatellen taisin yrittää jaksaa vähän liikaa. Tuntui, että sairaslomani aikana työkavereille jaetut työt piti jollain lailla ”maksaa takaisin”, mikä sai minut tekemään jopa aiempaa enemmän töitä. Jäin kierteeseen, jossa olin vuoroin sairaslomalla ja vuoroin tein liikaa töitä, mikä pahensi kipujani.

Onneksi työkaverit ottivat asian lopulta puheeksi kanssani ja hyvä työterveyslääkäri ehdotti yhteisiä neuvotteluja, joihin osallistuivat minun lisäkseni lopulta työterveyshuolto, työnantaja, luottamushenkilö, fysioterapeutti ja yksi työkavereista. Paljon keinoja löytyi työn muokkaamisesta ja olen edelleen kiitollinen fysioterapeutille, joka osasi antaa erilaisia ehdotuksia sekä työnantajalle, joka suhtautui ehdotuksiin avoimin mielin.

Esimerkkejä minulla käytössä olevista työn muokkauksen keinoista ovat:

  • Ääniä vaimentavat kuulokkeet kivun aiheuttaman äänille herkistymisen vuoksi. Tauoilla käytän kuulokkeita, jotka vaimentavat kaikki äänet, jotta voin hetken aikaa olla omassa ”hiljaisuuskuplassani” ja työaikana käytössä ovat vaimentavat kuulokkeet, jotta tarvittaessa kuulen asiakkaiden kysymykset.
  • Osa-aikainen työ, josta olen sopinut työnantajan kanssa. Teen kolme ”tavallisen” kahdeksan tunnin pituista päivää ja yhden puolikkaan. Näin saan lepopäivän ja työvuorolistat pyörivät normaalisti.
  • Lämpö. Ystävä ompeli vaatteiden sisäpuolelle pienet taskut, joihin sujautan tarvittaessa pienet, napsauttamalla lämpenevät lämpötyynyt ja voin pitää niitä huomaamattomasti mukana.
  • Verhoilla rajattu nurkkaus taukohuoneessa. Suihkuverholla rajattu nurkka nauratti työkavereita ensin, mutta nyt se on käytössä muillakin. Verhot kiinni tarkoittaa, että joku haluaa viettää taukoa omassa rauhassaan.
  • Työnkuvan muokkaus. Kylmiössä tehtävä työ vaihdettiin vastuuseen lehtien palauttamisesta ja työvuorojen jaossa on huomioitu, etten ole koskaan ainoa kassatyöntekijä, jolloin tauolle pääsy äkillisestikin on varmistettu.
Valkoiset kuulokkeet.
Tabletti, jonka näytöllä on auki kalenteri.
Vaaleanpunainen tasku.
Suihkuverho.
Tarkistuslista, jossa osaan ruuduista merkitty x.

Kaikista ilahtunein olin siitä, että minulle tehdyt työn muokkaukset hyödyttävät myös muita ja toivat rohkeutta muille käyttää erilaisia keinoja. Meidän pienestä työyhteisöstä myös toinen työntekijä tekee nykyään osa-aikaista työtä ja kaikkien on pakko tehdä kaikkea -mentaliteetti on muuttunut tyyliin, jossa työtehtäviä jaetaan enemmän toiveiden ja sen mukaan, kenen on järkevää tehdä mitäkin.