Fyysiset tilat
Työtilalla voi olla suuri merkitys kipuihin ja työssä jaksamiseen. Joskus melko pienetkin muutokset fyysisessä työympäristössä voivat olla merkittäviä tekijöitä työhyvinvoinnin kannalta.
Esteetön tila helpottaa kipuoireisen henkilön liikkumista.
Esteettömästä ympäristöstä hyötyvät kaikki, mutta kipujen kanssa se on merkityksellinen erityisesti silloin, jos on liikkumisen haasteita. Esteetön tila mahdollistaa liikkumisen, apuvälineiden käytön ja turvallisen työskentelyn. Tietoa työelämän esteettömyydestä löydät Vatesin sivuilta.
Työpisteen sijaintia kannattaa pohtia erityisesti silloin, jos kipujen aiheuttajana on tuki- ja liikuntaelinongelmat. Jos liikkuminen on kovin haasteellista, voi olla hyödyllistä, että työpiste sijaitsee keskeisellä paikalla. Näin työpäivän aikana on mahdollisuus säästää voimia liikkumisesta varsinaisiin työtehtäviin. Toisilla taas liikkeessä pysyminen helpottaa kipuoireita. Tällöin työntekijä voikin hyötyä työpisteestä, joka on mahdollisimman kaukana esimerkiksi taukotilasta, kopiokoneesta tai roskien lajittelupisteestä.
Moni kipuoireinen on herkkä vedolle. Työpisteen siirtäminen vedottomaan paikkaan voi olla avainasemassa esimerksi fibromyalgiaa sairastavien työkyvyn ylläpitämisessä.
Tilaratkaisut vaikuttavat keskittymiseen
Kipu voi aiheuttaa muistamisen, uuden oppimisen ja keskittymisen haasteita. Tilaratkaisuilla voidaan vähentää näitä haasteita ja tukea keskittymistä.
Erilliset hiljaiselle työskentelylle tarkoitetut tilat auttavat keskittymään työtehtäviin. Hiljaiset tilat voivat olla käytössä pysyvästi tai tiettyinä kellonaikoina. Avotoimistoissa voidaan myös sopia aikoja, jolloin keskustelu tai puheluihin vastaaminen samassa tilassa ei ole sallittu. Usein näistä käytännöistä hyötyy kipuoireisen lisäksi koko työyhteisö.
Keskittymistä voidaan tukea myös sermeillä tai verhojen sulkemisella. Kipu on itsessään yksi ärsyke, joka vie huomiota ja silloin on hyödyllistä mahdollisuuksien mukaan sulkea muita ärsykkeitä ulkopuolelle. Moni hyötyy siitä, ettei joudu kiinnittämään huomiota ohi kulkeviin ihmisiin, vaan saa kiinnittää huomionsa vain työtehtävään.
Valaistuksen ja akustiikan säätäminen
Kipu herkistää hermostoa ja silloin voi alkaa herkistymään erilaisille ärsykkeille, kuten valolle ja äänille. Tällöin työssä jaksamista voidaan parantaa yksilöllisesti säädeltävällä valaistuksella ja hyvällä akustiikalla.
Huono valaistus voi aiheuttaa silmien rasittumista ja niskan sekä kasvojen lihasten jännittymistä, jotka voivat aiheuttaa kipuoireita ja laukaista esimerkiksi migreenikohtauksen. Toisaalta myös liian kirkas tai häikäisevä valaistus voi lisätä kipuoireita. Monet hyötyvätkin säädettävästä, hajautuvasta valaistuksesta.
Kovat äänet ja melu voivat saada herkistyneen hermoston vuoksi ärsyyntymään ja häiritä keskittymistä. Akustiikan parantaminen esimerkiksi tekstiilejä lisäämällä tai akustiikkalevyjä käyttämällä voivat vaimentaa melua ja tukea työkykyä. Työntekijä voi hyötyä myös vastamelukuulokkeiden käyttämisestä.
Erilaiset taukotilat monipuolisten taukojen mahdollistajana
Tauottaminen on olennainen osa työhyvinvointia erityisesti kroonisen kivun kanssa eläessä. Työyhteisössä eri ihmisillä voi olla erilaisia tarpeita sen suhteen, millaisista tauoista hyötyy. Toiset kaipaavat vetäytymistä omaan rauhaan ja toiset taas kaipaavat sosiaalista hetkeä muiden kanssa. Taukotilojen tulisikin tukea näitä erilaisia tarpeita.
Isossa organisaatiossa voidaan järjestää omat tilat esimeriksi liikkumiselle, omassa rauhassa lepäämiselle tai työkavereiden kanssa juttelemiselle. Pienemmässä yksikössä taas kahvihuoneen nurkkaan voidaan tuoda sohva tai nojatuoli, joka erotetaan muusta tilasta sermillä tai verholla. Joskus tilojen muokkaaminen edellyttää hieman luovaa ajattelua. Suunnitteluun kannattaakin osallistaa koko työyhteisö, jotta tilat palvelisivat mahdollisimman monien tarpeita!
Etätyö työhyvinvointia tukemassa
Moni kivun kanssa elävä kokee pystyvänsä säätelemään kipuaan parhaiten etätyössä. Etätyössä voi olla joustavampaa käydä lepuuttamassa kipeää selkää sängyssä maaten tai rytmittää työntekoa omien tarpeiden mukaan.
Kaikkia töitä ei ole mahdollista tehdä täysin etänä. Useimmissa töissä on kuitenkin mahdollista löytää tehtäviä, joita voi tehdä etänä esimerkiksi parina päivänä kuukaudessa. Jos vaihtoehtona on sairaslomalle jääminen, voi kokonaisuuden kannalta olla hyödyllisempää olla muutama päivä etätyössä. Etänä voi monesti esimerkiksi tehdä dokumentointia, opiskella uutta tai tehdä ohjeistuksia työpaikalle.
Ehdota rohkeasti työnantajalle erilaisia tiloihin liittyviä työn muokkauksen keinoja!
Työolobarometrin 2020 mukaan 82 % työntekijöistä kokee, että esihenkilö suhtautuu rakentavasti muutosehdotuksiin.