Sanasto kivusta ja työstä

Sanastosta löydät lyhyet esittelyt erilaisista työkykyyn liittyvistä tuista ja etuuksista. Termien nimeä klikkaamalla voit lukea lisätietoa ja tutustua siihen tarkemmin.

Ammatillinen kuntoutus: Tarkoitettu parantamaan työllistymisen, työhön paluun ja työssä jatkamisen edellytyksiä. Työeläkelaitokset ja Kela tarjoavat ammatillista kuntoutusta työkyvyttömyyden estämiseksi ja työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi.

Ergonomiaselvitys: Järjestetään työterveyshuollon kautta. Ergonomiaselvityksessä keskiössä asiakkaan fyysistä toimintakykyä uhkaavat terveysvaarat, opastetus ja ohjaus työasennoista ja -liikkeistä. 

Kelan kuntoutus- ja sopetutusmisvalmennuskurssi: Kuntoutuskurssilla tarjotaan tukea sairaudesta tai vammasta kuntoutumiseen. Sopeutumisvalmennuskurssit auttavat sopeutumaan sairauden tai vamman tuomiin muutoksiin. 

Korvaava työ / Kevennetty työ: Vaihtoehto sairaslomalle. Tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. 

Kuntouttava työtoiminta: Tavoitteena parantaa elämänhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia työllistyä pitkäaikaistyöttömille. Kunta järjestäjänä, tavoitteena voi olla työelämän pelisääntöihin totuttautuminen ja oman elämänhallinnan hiominen 

Kuntoutusohjaus: Kuntoutusohjauksessa etsitään pitkäaikaissairaille keinoja oppia elämään mielekästä elämää sairauden tai vamman kanssa.Kuntoutusohjausta järjestävät sairaalat, kunnat, järjestöt, yksityiset kuntoutuslaitokset ja TE-toimisto. 

Kuntoutussunnitelma: Mietitään yhdessä asiakkaan ja lääkärin kanssa, tavoitteena edistää haluttua elämän osa-aluetta/-alueita, kuten työntekoa.             

Kuntoutustuki: (Kela ja työeläkelaitos): Määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka aikana selvitetään mahdollisuuksia kuntotua takaisin työelämään tai vaihtaa ammattia. Mahdollisuus hakea mikäli sairaus, vika tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon. 

Lääkinnällinen kuntoutus: Kunta järjestäjänä. Parannetaan ja ylläpidetään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. 

Muutostyöt: Mahdollisuus työergonomian parantamiseen, työn tauotukseen, työnkuvan muuttamiseen ja/tai keventämiseen tulee selvittää yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Mahdollisia muutoksia voivat olla apuvälineet, yötehtävien rajaaminen, työtahdin muuttaminen, töiden järjesteleminen uudelleen, aikataulutuksen muutos, työnjako muutetaan, toinen työpiste, keskittyminen tehtäviin joihin kykenee, vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen tai etätyö. 

Osa-aikainen työ: Työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. 

Osakuntoutustuki = määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke. Myönnetään joko toistaiseksi jatkuvana tai määräaikaisena, mikäli on mahdollisuus että työkyky voidaan palauttaa kuntoutuksen tai hoidon avulla. Haetaan Kelan kautta.                          

Osasairauspäiväraha / Osatyökyvyttömyyseläke: Työaika vähenee 40-60 % kokoaikaisesta työajasta. Mahdollistaa työuran jatkumon työkyvyn heikkenemisestä huolimatta samalla kerryttäen eläkettä. Vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Ei saa olla este toipumiselle. Työjärjestelyn kesto on 12-120 arkipäivää. Myöntäjänä Kela. 

Osasairausvapaa: Vaihtoehto sairauslomalle. Tukee työkyvyttömän työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Osasairausvapaalla oleva henkilö on työkyvytön, mutta hän selviytyy osasta työtehtävistään. Mietitään yhdessä terveydenhuollon, työpaikan ja potilaan kesken. 

Palkkatuki: TE-palvelut korvaa työnantajalle osan, enintään 30 %, 40 % tai 50 %, työttömän työnhakijan palkkauskustannuksista. 

Sairauspäiväraha: Korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttaman ansionmenetyksen. Haetaan Kelalta.         

Selvitys työkuormituksesta: Toimenpiteitä, joita työnataja voi tehdä on poistaa tai vähentää haitallisia kuormitustekijöitä, tarjota hallintakeinoja, luoda tukikäytäntöjä.             

Sosiaalinen kuntoutus: Tarkoituksena vahvistaa kykyä selviytyä arkipäivän toiminnoista, vuorovaikutussuhteista ja oman toimintaympäristönsä rooleista. Kunta järjestäjänä.

Soviteltu päiväraha: Soviteltuun päivärahaan on oikeus, jos olet osa-aikatyössä, jossa työaika on enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Haetaan Kelasta. 

Tilapäiset työjärjestelyt: Vaihtoehto sairauslomalle. Helpottavat työhönpaluuta ja työelämässä kiinni pysymistä. Vaihtoehtoina mm. Tilapäiset muutokset, työkokeilu, valmennus sopivampiin tehtäviin tai uudelleensijoitus. 

TE-toimisto: Auttaa työpaikan saamisessa, järjestää neuvontaa ja huolehtii työttömien työnhakijoiden oikeuksista. 

Työfysioterapeutin suoravastaanotto: Kipuoireileva asiakas ohjataan sovituin kriteerein suoraan työfysioterapeutin vastaanotolle ilman lääkärin tutkimuksia ja lähetettä. Työfysioterapeutti tutkii asiakkaan ja antaa täsmäohjeet kivun omahoitoon 

Työhyvinvointikeskustelu: Työntekijä ja esimies käyvät yhdessä läpi tekijät, jotka vaikuttavat työntekijän työssä suoriutumiseen ja selvittävät yhdessä onko tarvetta ja mahdollisuutta tehdä työssä suoriutumista parantavia muutoksia. 

Työhönpaluun tukitoimet: Oikea-aikainen työhön paluu huomioi työntekijän terveydentilan, toimintakyvyn, työn vaatimukset ja joustomahdollisuudet. 

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP): TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli, joka on suunnattu pidempään työttömänä olleille. Työnhakijan kanssa selvitetään, mitä palveluita tämä mahdollisesti tarvitsee työllistymisen edistämiseksi ja laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma. Suunnitelma voi sisältää julkisia työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutuspalveluja. 

Työkyky: Työkyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen ja työn välistä tasapainoa. Työkyvyn osatekijöitä ovat terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot. 

Työkykyarvio: Työterveyshuolto selvittää työntekijän työkykyä arvioimalla psyykkisen ja fyysisen työkyvyn riittävyyttä suhteessa tehtävään työhön. 

Työkykyjohtaminen: Esihenkilö ylläpitää kokonaisvaltaisesti työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä sekä kehittää työyhteisön terveyttä strategisesti. 

Työkykykoordinaattori: Osatyökykyisille työnhakijoille tarjottavien palvelujen asiantuntija. 

Työkyvyn tuen mallit: Työntekijät ja johto rakentavat mallin yhdessä. Tärkeää on myös, että mallista on tiedotettu koko organisaatioon. Tällöin jokainen tietää, miten toimia esimerkiksi sairauspoissaolojen suhteen tai jos huomaa omassa, työtoverinsa tai alaisensa työkyvyssä heikkenemistä. 

Työtapojen ohjaus: Kattava perehdytys työpaikan olosuhteisiin sekä oikeisiin työtapoihin. 

Työolosuhteiden järjestelytuki: Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikan olosuhteisiin tehtäviä muutoksia. 

Työterveysneuvottelu: Myös kolmikantaneuvottelu / työkykyneuvottelu / Työkykypalaveri: Viimeistään järjestettävä, kun työntekijä on saanut Kelalta sairauspäivärahaa 90 arkipäivän ajan. Aloitteen työterveysneuvotteluun voi tehdä esimies, työntekijä, henkilöstöhallinnon tai työterveyshuollon edustaja, työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies, terveydenhuolto tai kuntoutustaho. Neuvottelun tarkoitus tulee olla neuvotteluun osallistujilla tiedossa. Tavoitteena on yhteisvoimin tukea työntekijää sovittamalla työtä hänen työkykyynsä sopivaksi sekä työntekijää että työpaikkaa palvelevalla tavalla. Esimerkiksi löytämällä keinoja, joilla työpaikka voi tukea työntekijää jatkamaan työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta tai palaamaan töihin pitkältä sairauslomalta toipumista vaarantamatta. 

30-60-90-sääntö: tavoitteena on tiivistää työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyötä työkyvyn seurannassa, jos sairauspoissaolot pitkittyvät. Sen avulla ehkäistään työkyvyttömyyden pitkittymistä ja lisätään varhaista tukea.
30 päivää: työantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon, työterveyshoitaja selvittää tilannetta ja tekee lähetteen tarvittaessa.
60 päivää: työnantaja tai työntekijä hakee Kelan sairauspäivärahaa.
90 päivää: Työterveyslääkäri tekee lausunnon jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä. Ilman lausuntoa sairauspäivärahaa ei voida maksaa 90 päivän jälkeen. 

Haluatko antaa palautetta sanastosta? Voit jättää sitä alla olevalla lomakkeella, mikäli huomasit esim. linkin vievän väärään paikkaan tai toivoisit jonkun termin lisäämistä listalle. Kuulemme mielellämme myös, mikäli sanastosta on ollut sinulle hyötyä!