Kipu ja muisti – miksi pää tuntuu sumuiselta?
Asiat tuntuvat katoilevan mielestä, uuden työtehtävän oppiminen vaatii aiempaa enemmän toistoja, ja kotiavaimet ovat hukassa jo ainakin kolmatta kertaa samalla viikolla. Haasteet muistin kanssa ovat monelle kipuoireiselle tuttuja ja herättävät kysymyksiä.
Kipu muistihaasteiden aiheuttajana
Kaikkia mekanismeja, joilla kipu vaikuttaa muistiin, ei vielä tunneta. Tiedetään kuitenkin, että kipua käsitellään aivoissa osin samoilla aivoalueilla kuin tiedonkäsittelyä (muisti & tarkkaavaisuus). Tutkimuksissa on myös havaittu, että kivulla on vaikutusta muistiin (esim. kielelliseen muistiin ja työmuistin toimintaan) ja monilla kipua sairastavilla onkin kokemusta muistin ongelmista. Muistihaasteet voivat kipua kokevilla olla isojakin, mutta harvoin varsinkaan työikäisellä kyse on varsinaisesta muistisairaudesta. Jos muistihaasteet kuitenkin herättävät huolta ja haittaavat arkielämää, ne kannattaa ottaa puheeksi oman hoitavan tahon kanssa.
Muistihaasteilla voi olla monia vaikutuksia kipua sairastavan elämään. Ne voivat herättää erilaisia tunteita ja ajatuksia, kuten häpeää tai pelkoa tilanteen pysyvyydestä. Työ tai opiskelu vaativat muistin käyttämistä ja uuden oppimista, joten muistihaasteiden kanssa työnteko voi vaatia uusia keinoja tai järjestelyjä. Minäkuva ja sosiaaliset suhteet voivat muuttua ja muistihaasteet voivat johtaa jopa siihen, että sosiaalisia tilanteita tekee mieli vältellä.
Kipu vaikuttaa muistiin monen eri mekanismin kautta
Kipu voi vaikuttaa muistiin myös välillisesti monen eri mekanismin kautta. Muistihaasteita aiheuttavia asioita voivat olla esimerkiksi kipujen aiheuttama väsymys ja unenpuute, masennus ja stressi, arjen kapeneminen (esim. liikkeen ja sosiaalisten suhteiden väheneminen) sekä tarkkaavaisuuden ja keskittymisen haasteet.
Masennukseen, ahdistukseen ja pitkittyneeseen stressiin liittyvät yleisesti erilaiset tiedonkäsittelyn haasteet. Voimavarat kuluvat yleiseen jaksamiseen ja ajatukset pyörivät huolien ympärillä, jolloin voi tuntua siltä, ettei mieleen edes mahdu mitään muuta. Tällöin voi esiintyä vaikeutta oppia uutta tai suunnata ja ylläpitää tarkkaavaisuutta, jolloin asioiden muistiin siirtyminen on heikompaa.
Myös erilaiset uneen liittyvät ongelmat ovat monelle kipua sairastavalle tuttuja. Väsymys ja unenpuute voivatkin olla kipua sairastavan muistihaasteiden taustalla, mikäli unta tai lepoa ei saa tarpeeksi.
Lisäksi joidenkin kipuun käytettävien lääkkeiden sivuvaikutuksina voi esiintyä muistamisen haasteita. Muistiongelmia esiintyy yleisemmin lääkkeiden käytön aloituksen yhteydessä, eikä niiden vaikutuksen ole havaittu olevan pysyvä, vaan muistin toiminta palautuu lääkkeiden pitkäaikaisen käytön tai lopettamisen myötä. Toisaalta lääkkeet voivat myös helpottaa muistihaasteita vähentämällä kipua.
Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky muistin perustana
Tarkkaavaisuutta ja keskittymistä suuntaamalla vaikutamme siihen, millaisia muistijälkiä syntyy. Jos esimerkiksi luemme kirjaa, mutta tarkkaavaisuutemme on taustalla soivassa musiikissa, muistiin painuvat todennäköisemmin musiikin sanat kuin kirjan sisältö. Kipu tuo oman haasteensa tarkkaavaisuuden ja keskittymisen säätelyyn, sillä kipu kilpailee jatkuvasti aivoihin tulevien muiden viestien kanssa. Kun tarkkavaisuus ja keskittyminen kärsivät, ei asioiden mieleen painaminen onnistu kovin tehokkaasti.
Aivomme myös tulkitsevat negatiiviset ärsykkeet (esim. kipu) tärkeämpinä kuin positiiviset (esim. ystävän soitto) tai neutraalit (esim. artikkelin lukeminen), jolloin huomio hyppää helposti negatiiviseen. Kipua sairastavan aivot käsittelevät siis jatkuvasti useampaa ärsykettä. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää pyrkiä välttämään ylimääräistä “multitaskaamista” eli useamman asian yhtäaikaista tekemistä ja keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.
Mitä itse voisi tehdä tai pohtia?
Onneksi muistamisen haasteisiin on mahdollista vaikuttaa monin eri keinoin!
Rohkaisemme jokaista kokeilemaan uusia keinoja ja lähestymistapoja avoimin mielin - pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus.
Harjoittele tekemään yksi asia kerrallaan. Keskittyminen ja tarkkaavaisuus ovat taitoja, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Niitä voi myös harjoitella, esimerkiksi harjoittelemalla tietoista läsnäoloa tai yhden asian tekemistä kerrallaan.
Asioita voi priorisoida tärkeysjärjestykseen tai paloitella pienemmiksi tehtäviksi, jos on tarpeellista edistää useampaa asiaa samalla kertaa. Voisiko esimerkiksi työpuhelimeen määritellä ajat, jolloin on tavoitettavissa ja muuten laittaa puhelimen äänettömälle? Olisiko mahdollista vastata kolmeen kiireellisimpään sähköpostiin tai sosiaalisen median ilmoitukseen ja sulkea sitten sähköposti tai some tunnin ajaksi?
Karsi ylimääräiset ärsykkeet ja häiriötekijät. Ympäristön ärsykkeet ovat yksi aivojen kuormitusta lisäävä tekijä. Mitkä ovat sinun ympäristössäsi turhia taustaärsykkeitä ja voisiko niitä jotenkin poistaa tai vähentää? Jos avokonttorista ei ole mahdollisuutta siirtyä erilliseen työtilaan, toisivatko vastamelukuulokkeet helpotusta?
Välillä on hyvä pysähtyä rauhassa tarkastelemaan, mihin huomio omissa arkiympäristöissä kiinnittyy ja pohtia sen tarkoituksenmukaisuutta. Kivun kanssa eläviä aivoja auttaa rauhallinen ja ylimääräisistä häiriöistä karsittu ympäristö, edes hetkiksi kerrallaan.
Löydä itselle sopivat muistin tuen keinot. Muistihaasteisiin voi saada apua myös erilaisista apukeinoista, kuten muistilapuista, puhelimen muistutuksista ja kalenterista.
Asioiden "värikoodaus" voi myös helpottaa muistamista. Värejä voi hyödyntää digitaalisissa tai paperisissa kalentereissa erottamaan eri menot tai valitsemalla erilaisille tehtäville oman väriset muistilaput.
Avaa omaa tilannetta rohkeasti läheisille. Omaan tilanteeseen kannattaa pyrkiä suhtautumaan lempeästi ja kertoa siitä mahdollisuuksien mukaan myös läheisille. Muistin haasteet voivat tuoda huolta sairastavan lisäksi läheisille, joten heidänkin olisi tärkeää kuulla, mistä ne voivat johtua tai mistä on kyse.
Läheisille kannattaa myös sanoittaa, miten toivoo heidän muistihaasteiden ilmetessä toimivan. Toivooko esimerkiksi läheisten muistuttavan tulossa olevista menoista tai sovitusta tapaamisista ja missä tilanteissa toiveena olisi ennemminkin muistihaasteiden huomiotta jättäminen?
Erilaiset tekniikat muistamisen avuksi
1. Taio numerot tarinoiksi ja tee muistamisesta leikkiä!
Kivun keskellä numeroiden muistaminen voi tuntua ylivoimaiselta. Mutta entä jos muutat numerot kielellisiksi tarinoiksi, jotka liittyvät elämääsi?
PIN-koodin 1718 voi muistaa siitä, että on 171 cm pitkä ja on syntynyt elokuussa.
2. Haasta kivun aiheuttamat muistamisen haasteet luovuudella!
Käytä kirjainsanoja muistamaan listoja tai tärkeitä asioita.
Kivun voimistuessa sana RAUHA auttaa muistamaat tärkeät kivunhallinnan keinot:
- Rentoutusharjoitukset
- Aktiivinen lepo (kevyt liike, venyttely)
- Ulkoilu
- Hengitys
- Avoimuus tilanteesta (Kerro muille, mitä tilanteessa kaipaat)
Sana LAKI muistuttaa ottaamaan töihin lähtiessä mukaan
- Lääkkeet
- Avaimet
- Kännykän
- Istuintyynyn
3. Kokeile nimien kertaamista ja linkittämistä!
Heti kun kuulet uuden nimen, toista se mielessäsi ja linkitä se johonkin itsellesi tuttuun henkilöön tai asiaan.
Kuvittele nimi kirjoitettuna eteesi.
Mieti, tunnetko jonkin samannimisen henkilön jo entuudestaan. Tai jonkun, jolla on samankaltaiset silmälasit tai koru?
Muistamista on mahdollista kehittää!
Onneksi muistamisen haasteisiin on mahdollista vaikuttaa monin eri keinoin!
Rohkaisemme jokaista kokeilemaan uusia keinoja ja lähestymistapoja avoimin mielin - pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus.
Opi webinaaritallenteelta lisää!
Kivun vaikutus muistiin ja ratkaisut työssä -webinaaritallenteessa kuulet, miksi kipu heikentää muistia ja keskittymistä, ja mitä keinoja käytettävissä ajattelun ja työskentelyn tukena.
Puhujina webinaarissa ovat Suomenselän Muisti ry:n vastaava muistiasiantuntija Mirja Hynninen ja kokemustoimija Minna Sinisalo.