Mitä kipu on?

YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset.

Jokaisella on kokemusta ainakin lyhytaikaisesta kivusta. Suomalaisista aikuisista noin joka viides elää pitkään jatkuvan kivun kanssa ja joka seitsemännellä kipu on päivittäistä. Kivun taustalla voi olla erilaisia aiheuttajia, kuten toistuva migreeni, ärtynyt vatsa, reuma tai fibromyalgia – mutta aina kivun aiheuttajaksi ei löydy selkeää diagnoosia. Noin 11 % kipuoireisista sairastaakin kipua ilman diagnoosia.

Oli kivun syynä mikä tahansa, kipuaistimus syntyy aivoissa. Aivot tulkitsevat niihin kehosta hermoston ja selkäytimen kautta tulevia viestejä, kuten kosketusta ja lämpötilaa. Tietynlaiset aivoihin tulevat viestit tulkitaan kivuksi. Kipu siis aina ”on korvien välissä”, kuten muutkin aistimuksemme, mutta tämä ei tarkoita sitä, että se olisi kuviteltua. Pikemminkin päinvastoin, sillä koettu kipu on aina todellista ja siihen voidaan vaikuttaa sen syistä riippumatta. Tämä voidaan vahvistaa myös aivokuvantamisella: kun henkilö kokee kipua, tietyt osat aivoista aktivoituvat, vaikka mitään fyysistä vammaa tai vauriota ei olisikaan löydettävissä.

Joskus kipu voi kertoa vaarasta tai vauriosta. Näin on esimerkiksi silloin, kun kipu ”ohjaa” pitämään murtunutta raajaa paikallaan tai väistämään lattialle jääneitä legopalikoita, joiden päälle astuminen voi aiheuttaa keholle haittaa rikkomalla ihon. Tällöin kipu on ikään kuin aivojemme tapa huutaa meille, mitä ei pitäisi tehdä tai minkälaisia asioita välttää.

Aina kipu ei kuitenkaan kerro vammasta tai vaarasta: kipua voi aiheuttaa hoitotasapainossakin oleva pitkäaikaissairaus, aiempi vamma voi olla parantunut tai kivulle ei ole alun perinkään ollut selkeää syytä, mutta kipu jatkuu siitä huolimatta. Sen vuoksi erityisesti pitkään jatkuneessa kivussa pelkkä kipualueen hoito ei välttämättä riitä, vaan tarvitaan myös hermoston ja aivojen kuntoutusta.

Pitkään jatkuva kipu myös herkistää hermostoa ja aivoja kivulle. ”Kipuviesti” kulkee hermostossa jatkuvasti ja pitää aivoja ikään kuin jatkuvassa valmiustilassa. Tällöin aikaisemmin kivuttomana tuntuneet ärsykkeet, kuten lämpötilan vaihtelu tai tietynlaiset materiaalit vaatteissa, voivat tuntua kivuliaina. Toistuvaan kipuun voi liittyä erilaisia tunteita: pelkoa, epävarmuutta tulevaisuudesta tai ahdistuneisuutta, jotka voivat osaltaan lisätä kivun kuormittavuutta.

Kipua kokee koko ihminen ja sillä voi olla vaikutuksia esimerkiksi itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin tai nukkumiseen. Koska kipu vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti elämään, kivun hoito ja kuntoutus tulisikin olla myös elämän kuntoutusta.