CRPS: Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä
CRPS (complex regional pain syndrome) on monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä, joka yleensä syntyy raajaan tulleen vamman, kuten murtuman tai venähdyksen seurauksena. Oireet alkavat yleensä noin 1-2 kk:n kuluttua vamman syntymisestä. Kyseessä on melko harvinainen sairaus, 5-26 henkilöä 100 000:sta sairastuu tähän monimuotoiseen kipuoireyhtymään. Naisilla CRPS on 3-4 kertaa miehiä yleisempää.
CRPS:n oireet
Jatkuva, alkuperäiseen vammaan nähden suhteettoman kova alueellinen kipu on CRPS:n pääoire. Lisäksi voi esiintyä herkistynyttä tuntoa, ihon värin ja lämpötilan muutoksia, turvotusta sekä hikoilua. Myös raajan jäykkyys ja lihasheikkous ovat yleisiä. Monimutkaisten liikesarjojen suorittaminen on usein haastavaa. Osalla CRPS-potilaista sairaus aiheuttaa karvoituksen, kynsien tai ihon muutoksia. Oireet ovat yksilöllisiä ja ne voivat vaihdella sairastamisen aikana.
CRPS voi haastaa erityisesti sairauden alkuvaiheessa toimintakykyä ja elämänlaatua merkittävästi. Valtaosa CRPS-potilaista kuitenkin toipuu vuoden sisällä oireiden alkamisesta. Toipuminen on mahdollista myös vuosien sairastamisen jälkeen.
CRPS:n hoito ja kuntoutus
CRPS:n hoidossa saadaan usein parhaat hoitotulokset moniammatillisen tiimin avulla. Hoitotiimiin voi kuulua esimerkiksi lääkäri, fysio- ja toimintaterapeutti sekä psykologi. Hoito ja kuntoutus on usein monen eri keinon yhtäaikaista käyttämistä.
- Lääkitys
- Terapeuttinen harjoittelu
- Kipuedukaatio, ymmärryksen lisääminen kivusta
- Kivun omahoito
Raajan liikuttaminen ja käyttäminen ovat avainasemassa kuntoutuksessa. Raajan normaali toiminta pyritään palauttamaan aktiivisella raajan liikuttamisella. Liikkeen lisäämisessä ja erilaisille ärsykkeille altistamisessa edetään asteittain.
- Raajan liikuttaminen mieluisan tekemisen ohessa
- Erilaisille materiaaleille asteittain altistaminen
- Peiliterapia
- Apuvälineet ja painevaatteet
- Liikkeen ajatteleminen mielessä
- Mm. virtuaalitodellisuuden avulla
Vaikeissa kipuoireissa ja tilanteissa, joissa muulla kuntoutuksella ei saada tuloksia, voidaan hoidoksi harkita myös neuromodulaatiohoitoa, kuten selkäydinstimulaattoria tai magneettistimulaatiota.
Työikäisillä osana kuntoutusta tulee huomioida myös työkyvyn tukeminen mm. pitkiä kokoaikaisia sairauspoissaoloja ehkäisemällä ja työtä muokkaamalla.
CRPS:n omahoito
CRPS edellyttää aktiivista hoitoa ja kuntoutusta. Pelkkä vastaanottokäyntien yhteydessä toteutuva hoito ja kuntoutus eivät kuitenkaan yleensä riitä, vaan tarvitaan myös kivun omahoitoa. On tärkeää löytää itselleen sopivat kivunhallinnan keinot, joita voi käyttää sekä kotona että muissa ympäristöissä.
Apuna itselleen sopivien keinojen löytämisessä voi käyttää Kivunhallinnan keinojen listaa, jota ovat olleet tekemässä kipuoireiset itse.
Hermoston rauhoittaminen on avainasemassa
CRPS:n tarkka syy ei ole täysin selvillä. Hermoston toiminnan tiedetään kuitenkin vaikuttavan sekä CRPS:n kehittymiseen että kipuoireiden pahenemiseen. Hermoston ylivirittyneisyys pahentaa oireita ja siksi olennaisessa roolissa kivun omahoitoa onkin pyrkiä rauhoittamaan erityisesti autonomista hermostoa.
- Kivuttoman kohdan silittely tai painelu
- Rentoutusharjoituksen kuunteleminen
- Kehon skannaus
- Itselle mieluisa tekeminen, kuten palapelit, ruoan laittaminen tai valokuvaus
- Nauraminen ystävien kanssa
- Lempimusiikin kuunteleminen
- Mukavan muiston muisteleminen
- Eläimen silittely
Hermostoa voi rauhoittaa monin eri tavoin. Kannattaa aloittaa lyhyistä, itselleen luontevimmille tuntuvista keinoista. Jos hermosto käy kovin ylikierroksilla, voi alkuun olla haastavaa pysähtyä ja keskittyä esimerkiksi paikallaan pidempään tietoisen läsnäolon harjoitukseen. Silloin hyödyllistä voi olla kokeilla esimerkiksi metsässä hitaasti kävelemistä ja vaikka pyöreiden muotojen etsimiseen keskittymistä.