Mikä on työkykyneuvottelu?
Työntekijän sairastuessa kipuun, on tärkeää, että tukea töihin palaamiseen on tarjolla jo varhaisessa vaiheessa. Kun sairauspoissaolo on jatkunut kuukauden ajan, tai lyhyitä poissaoloja ilmaantuu toistuvasti, työnantaja ilmoittaa asiasta työterveyshuoltoon. Näin toimitaan, jotta poissaolojen taustaa voidaan selvittää ja lähteä ajoissa tukemaan työntekijää sekä etsimään yhdessä tilanteeseen ratkaisuja.
Jos sairauspoissaoloja kertyy runsaasti, saattaa olla tarpeen kutsua kokoon työkykyneuvottelu. Työkykyneuvottelusta käytetään myös termejä kolmikantaneuvottelu, sekä työterveysneuvottelu. Neuvottelu voidaan järjestää työnantajan, työterveyshuollon tai työntekijän omasta aloitteesta.
Työkykyneuvotteluun osallistuvat työntekijä itse, tämän esihenkilö sekä työterveyshuollon edustaja. Joskus voi olla tarpeen kutsua myös vaikkapa henkilöstöhallinnon tai työsuojelun edustaja. Lisäksi työntekijä voi halutessaan ottaa neuvotteluun mukaan itse valitsemansa tukihenkilön, kuten läheisen työkaverin.
Miksi työkykyneuvottelu järjestetään ja mitä hyötyä siitä voi olla kipujen kanssa?
Työterveyshuollon on järjestettävä työkykyneuvottelu ennen, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä. 90 päivää sairauslomaa voi kertyä yhtäjaksoisesti tai pätkissä kahden vuoden aikana. Saadakseen sairauspäivärahaa tämän jälkeen työntekijän täytyy toimittaa Kelaan työterveyslääkärin lausunto, jossa on arvio jäljellä olevasta työkyvystä. Tämä arvio tehdään työkykyneuvottelun pohjalta. Ilman lausuntoa sairauspäivärahaa ei makseta 90 päivärahapäivän jälkeen.
Työkykyneuvottelun tarkoituksena on mahdollistaa yhteinen keskustelu erilaisista keinoista, joilla kipuoireisen työkykyä voitaisiin tukea ja työssä jatkaminen mahdollistaa. Sen avulla halutaan löytää ratkaisuja, jotta työ- ja toimintakyky sekä työn vaatimukset kohtaisivat aiempaa paremmin. Eli toisin sanoen löytää keinoja, joiden avulla voisit kivusta huolimatta suoriutua työssäsi.
Yleensä neuvottelussa tavataan kasvokkain. Tarvittaessa sen voi järjestää myös puhelimitse tai verkon välityksellä, jos esimerkiksi työntekijän terveydentila niin vaatii.
Mistä neuvottelussa keskustellaan?
Työkykyneuvottelussa halutaan kuulla sekä työntekijän että työnantajapuolen näkökulmia ja tarpeita. Keskustelun aiheena voivat olla esimerkiksi työn, työvälineiden, ympäristön tai työajan muokkaaminen, tämänhetkiset haastekohdat työssä ja työyhteisön tuki.
Ensisijaisena tavoitteena on, että työntekijä pääsisi palaamaan omaan työhönsä tai muuhun työhön saman työnantajan palveluksessa. Tämä on myös työnantajalle kannattavin vaihtoehto.
Miten valmistautua työkykyneuvotteluun?
Muista, että työkykyneuvottelun tarkoitus on tukea sinun työssäjaksamistasi. Myös työnantajalle on kannattavaa etsiä keinoja, joilla voisit jatkaa työssäsi tai löytää uuden työnkuvan samassa organisaatiossa. Sinun ajatuksesi työhön paluun suhteen ovat tärkeitä! Kerro rohkeasti oma käsityksesi ja valmistaudu myös kuuntelemaan muiden osapuolien näkökulmat avoimin mielin.
Pohdi itse omaa työkykyäsi: Mitkä työtehtävät tai ympäristötekijät sitä haastavat? Mitkä tehtävät taas onnistuvat hyvin ja mistä työssäsi nautit? Millaista tukea kaipaisit työnantajalta työssä pärjäämiseen? Entä työyhteisöltä? Millaisista työn muokkauksen keinoista uskoisit itse hyötyväsi? Mitkä ovat sinulle mieluisia työtehtäviä, joista haluaisit pitää kiinni? Kirjoita näitä asioita itsellesi ylös.
Voit tulostaa itsellesi ennen neuvottelua työn muokkauksen keinojen tarkistuslistamme. Voit käyttää listaa tukena pohdinnoissasi ja ottaa sen myös mukaan työkykyneuvotteluun.
Terveydentilaasi koskevia tietoja käsitellään vain sinun suostumuksellasi. Voit miettiä jo etukäteen, mistä terveyteen liittyvistä asioista olet, tai et ole, halukas keskustelemaan. Kannattaa puhua myös työterveyshuollon kanssa ennalta, mitä on hyvä tuoda esiin neuvottelussa ja sopia asioista, joista et halua puhuttavan.
Mieti, haluatko osallistua neuvotteluun yksin vai toivoisitko jonkun tukihenkilöksi mukaasi. Kenet?