Uudelleenkoulutus on osa ammatillista kuntoutusta
Joskus kipu, vamma tai sairaus voi estää omassa työroolissa tai koulutusta vastaavassa työssä jatkamisen. Näissä tilanteissa ammatillinen uudelleenkoulutus voi mahdollistaa työelämässä pysymisen.
Uudelleenkoulutus on yksi ammatillisen kuntoutuksen keinoista, joiden tavoitteena on tukea kuntoutujan työkykyä. Uudelleenkoulutuksella pyritään mahdollistamaan sijoittuminen sellaiseen työhön, jossa pystyy toimimaan myös kivun tai muiden työ- ja toimintakykyä rajoittavien tekijöiden kanssa.
Uudelleenkoulutus voi toteutua esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena, ammatillisena perus- tai erikoistutkintona, ammattikorkeakoulututkintona tai täydennyskoulutuksena. Uudelleenkouluttautuminen voi siis täysin uuden ammatin opiskelun lisäksi tarkoittaa täydennyskoulutusta, joka tukee esimerkiksi nykyisessä työpaikassa muokatussa tai uudessa työroolissa jaksamista.
.png)
Ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä on useita
Ammatillisen kuntoutuksen ja sen myötä uudelleenkoulutuksen myöntöperusteet ja muut ehdot voivat vaihdella riippuen siitä, onko ammatillisen kuntoutuksen järjestäjänä oma työeläkeyhtiö, Kansaneläkelaitos (Kela) vai oma vakuutusyhtiö. Alla olevien esimerkkien avulla voit pohtia, kuka toimisi järjestäjänä ja tukijana omalla kohdallasi.
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Jos olet työsuhteessa ja ollut jo pidempään työelämässä, ammatillisesta kuntoutuksestasi vastaa todennäköisesti työeläkeyhtiö.
Työeläke.fi -sivuilta pystyt selvittämään oman työeläkeyhtiösi ja pääset lukemaan työeläkelaitoksen tarjoamasta ammatillisesta kuntoutuksesta, eli työeläkekuntoutuksesta.
Jos olet palaamassa tai siirtymässä työelämään, ammatillisesta kuntoutuksestasi vastaa todennäköisesti Kela.
Kelan sivuilta pääset lukemaan Kelan tarjoamasta ammatillisesta kuntoutuksesta työelämän ulkopuolella oleville.
Jos työkykysi on alentunut esimerkiksi työ- tai liikennetapaturman vuoksi, ammatillisesta kuntoutuksestasi vastaa todennäköisesti oma vakuutusyhtiösi.
Vakuutusyhtiöiden tarjoamasta ammatillisesta kuntoutuksesta pääset lukemaan esimerkiksi täältä.
Mistä liikkeelle?
Ota asia puheeksi. Jos oma työkyky huolettaa, tilanne kannattaa ottaa puheeksi matalalla kynnyksellä esimerkiksi työterveyshuollon, oman esihenkilön tai hoitavan lääkärin kanssa.
Jos olet työsuhteessa, ennen ammatillisen kuntoutuksen ja uudelleenkoulutuksen hakemista on myös hyvä selvittää, onnistuisiko omassa sen hetkisessä työssä jatkaminen työn muokkauksen, työnkuvan muutosten tai muiden työjärjestelyjen, kuten työkokeilun, avulla.
Jos olet työelämän ulkopuolella, tietoa ja apua ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumiseen voi saada myös esimerkiksi työllisyyspalveluista. Ottamalla yhteyttä oman alueesi työvoimaviranomaiseen voit selvittää, olisiko sinun mahdollista saada ammatinvalinta- ja uraohjausta: https://tyomarkkinatori.fi/aluesivu (linkki aukeaa uudelle välilehdelle).
Hanki B-lausunto. Riippumatta siitä, mikä tilanteesi on ja mistä ammatillista kuntoutusta haet, tarvitset hakemuksen liitteeksi B-lausunnon. B-lausunto on oman lääkärisi tai työterveyslääkärisi kirjoittama selvitys, joka kertoo terveydentilastasi, työkyvystäsi ja kuntoutustarpeestasi.
Täytä hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta. Täytä hakemus Kelan, vakuutusyhtiösi tai työeläkeyhtiösi verkkoasioinnissa tai tarvittaessa paperilomakkeella.
Laadi kuntoutussuunnitelma. Kun olet saanut myönteisen päätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta, tulee laatia kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelmasta käy ilmi, että ammatillisen kuntoutuksen keinonasi on uudelleenkoulutus. Suunnitelmaan kirjataan myös tarkemmat tiedot opinnoistasi, kuten tutkinnon nimi, opintojen arvioitu kesto ja koulutuksen järjestäjä. Kuntoutussuunnitelma täytetään itse, mutta voit saada halutessasi apua Kelan, työeläkeyhtiösi tai vakuutusyhtiösi asiantuntijoilta.
Lue Villen kokemustarina matkasta uudelleenkouluttautumiseen ja opiskeluista kipujen kanssa!