Leuan ja purentaelimistön kipuihin on mahdollista löytää helpotusta

Moni kokee jossain elämänsä vaiheessa kipua tai jäykkyyttä leuassa. Usein kyse on TMD:stä (temporomandibular disorders), joka on kattotermi leukanivelen, puremalihasten ja hampaiston kivulle ja toimintahäiriölle. Nämä vaivat ovat hyvin yleisiä, tutkimusten mukaan oireita esiintyy 25–62 %:lla. Onneksi suurimmalla osalla oireet ovat lieviä ja ohimeneviä ja vain 7–9 % tarvitsee hoitoa.

TMD:n oireet

TMD voi tuntua monin eri tavoin. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi:

  • kipu tai arkuus leuan alueella

  • leuan väsyminen ja jäykkyys

  • päänsärky tai kipu ohimolla, korvan seudussa tai kasvoilla

  • raksahdukset tai naksahdukset leukaa avatessa

  • suun avaamisen rajoittuminen

  • tunne, että purenta ei ole kohdallaan

Mistä leuka- ja purentaelimistön kipu johtuu?

Taustalla voi olla monia eri tekijöitä, muun muassa:

  • hampaiden yhteen pureminen ja narskuttelu

  • purennan ja hampaiden asentoon liittyvät tekijät

  • stressi, ahdistuneisuus ja kuormittava elämäntilanne

  • tapaturmat, kuten piiskaniskuvamma

  • tietyt yleissairaudet, kuten Parkinsonin tauti tai reuma

  • kipuherkkyys tai muut kivut

  • unihäiriöt

TMD ei siis synny yhdestä syystä, vaan useat tekijät voivat vaikuttaa siihen yhdessä.

TMD:n hoito ja oireiden helpottaminen

Useimmat TMD-oireet lievittyvät ilman vaativia hoitoja, kun arkeen lisää pieniä muutoksia ja hyödyntää ammattilaisten antamia ohjeita. Tavoitteena on kivun vähentäminen, kuormituksen pienentäminen ja normaalin toiminnan palauttaminen. Usein yhdistelmä eri hoidoista toimii paremmin kuin yksittäinen keino.

Hoidon ydin:

  • Oikean tiedon saaminen TMD:stä ja ohjattu omahoito ovat hoidon perusta: opitaan vähitellen vähentämään kuormitusta, harjoitellaan liikettä ja rentoutumista, tuetaan palautumista.

  • Tarvittaessa hoitoa täydennetään:

    • Lyhytaikainen lääkitys: kipu- ja tulehduskipulääkkeet voivat kuuriluonteisena helpottaa hankalinta vaihetta. Lääkehoidon tarkoituksena on tukea muuta hoitoa.

    • Purentakisko: yksilöllisesti valmistettu kisko voi vähentää öistä hampaiden narskuttelua ja nivelten kuormitusta.

    • Fysioterapeutin ohjaamat harjoitteet: esimerkiksi leuan liikeharjoituksia, niska-hartiaseudun harjoitteita ja tarvittaessa kudosten käsittelyä

    • Psykologiset menetelmät: rentoutus- ja tietoisuustaidot sekä kognitiivinen käyttäytymisterapia voivat helpottaa kivunhallintaa ja sen aiheuttamaa kuormitusta

Mitä voit itse tehdä?

Tutkimusten mukaan omahoito on keskeinen osa TMD:n hoitoa. Omahoito voi vähentää kipua ja helpottaa arjen toimintaa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Voit kokeilla esimerkiksi näitä keinoja:

  • Huomaa leuan lepoasento: anna huulten olla kevyesti yhdessä, mutta hampaiden erillään

  • Vältä turhaa kuormitusta: pyri vähentämään hampaiden narskuttelua ja yhteen puremista, kynsien pureskelua ja purukumin pureskelua yli 5 minuutin ajan.

  • Tee rentoutusharjoituksia ja itselle mielekkäitä asioita: koko kehon ja mielen rentoutuminen auttaa myös purentalihaksia rentoutumaan 

  • Harjoita leukaa: yksinkertaiset avaamis- ja liikkuvuusharjoitteet parantavat leuan toimintaa ja vähentävät kipua.

  • Pidä huolta palautumisesta: palauttava uni ja stressinhallinta vähentävät kipua.

Jos kipu tuntuu hankalalta hallita, vaikka olet jo kokeillut omahoidon keinoja, voi olla hyödyllistä hakeutua hammaslääkärin tai erikoishammaslääkärin arvioon. Arvio auttaa löytämään sinulle sopivimmat jatkokeinot ja tarvittaessa moniammatillisen tuen.

Tärkeintä on muistaa, että pienetkin muutokset arjessa voivat hiljalleen tuoda helpotusta. TMD-diagnoosi ei tarkoita sitä, että kipu jäisi pysyväksi. Vaikka TMD-kipu voi tuntua hankalalta, siihen voi vaikuttaa ja apua on saatavilla. Kun yhdistät arjen omat keinot ja tarvittaessa ammattilaisten ja vertaisten tuen, löydät todennäköisesti juuri sinulle sopivan tavan saada helpotusta tilanteeseen.

Hetkiin, joissa TMD-kipu on pahimmillaan

  1. Pysähdy hengittämään. Kipu voi muuttaa hengityksen huomaamatta pinnalliseksi. Kokeile hengittää hitaasti nenän kautta sisään ja antaa vatsan nousta. Uloshengityksellä anna hartioiden ja leuan rentoutua sen verran, kuin se tässä hetkessä on mahdollista.
     

  2. Anna leukojen levähtää. Tarkista, puristatko hampaita yhteen. Anna huulten olla kevyesti yhdessä ja hampaiden erillään.
     

  3. Etsi tarpeettomia jännityksiä. Voitko laskea hartiat, hellittää kielen painamisesta suussa tai antaa käsien olla rennosti? Jo pienikin hellittäminen riittää.
     

  4. Muistuta itseäsi tilanteen vaihtelusta. TMD-kipu voi aaltoilla. On todennäköistä, että tämä hetki helpottaa ainakin vähän ajan myötä, vaikka nyt tuntuukin haastavalle.
     

  5. Hyödynnä tukea. Silloin kun omat keinot tuntuu olevan vähissä, kannattaa nojata läheisten, ammattilaisten ja vertaisten tukeen.

Vaikeita kipuhetkiä voi oppia säätelemään. Kun omahoito ja pienet arjen keinot tulevat osaksi rutiinia, moni huomaa, että pahimmat vaiheet käyvät vähitellen harvinaisemmiksi ja helpommin siedettäviksi.

Lähteet