Hermokipu

Hermokipu, eli neuropaattinen kipu voi olla haastava kumppani arjessa. Nimensä mukaisesti hermokivun taustalla on kehon kipua aistivan hermoradan vaurioituminen tai sen toiminnan häiriintyminen.

Ihmisen hermosto voidaan jakaa keskushermostoon sekä ääreishermostoon. Hermokipu voi olla peräisin kummasta tahansa. Se on yleensä seurausta jostakin vammasta, sairaudesta tai tapahtumasta, joka vioittaa hermokudosta tai muuttaa sen toimintaa, esim.:

• aivo- tai selkäydinvammasta

• aivoverenkiertohäiriön jälkitilasta

• leikkauksesta

• autoimmuunisairaudesta tai tulehduksesta (mm. diabetes, vyöruusu)

• hermojen puristumisesta (kuten välilevyn pullistuma).

Aina selkeää syytä hermokivulle ei välttämättä heti löydy.

Joskus kipu on merkki vauriosta, joka olisi tarpeen tunnistaa ja hoitaa. Toisinaan taas kyse on esimerkiksi vaurion jälkitilasta, ja hermoston muokkautumisesta ja herkistymisestä. Silloin kipu tai muutokset tuntoaistissa eivät ikävästä luonteestaan huolimatta todellisuudessa ole merkki vaarasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ettei kipu olisi todellista tai että sitä ei tulisi hoitaa hyvin ja perusteellisesti. 

On hyvä tiedostaa ja tuntea pitkittyneen kivun tunnusmerkit. Yleensä luontainen reaktiomme kipuun on ymmärrettävästikin huoli ja pelko, sekä kipua tuottavien asioiden kuten esimerkiksi tietyn liikkeen välttäminen. Pelko ja tietämättömyys voivat saada ajatukset pyörimään vain ja ainoastaan kivun ympärillä, ja siten vahvistaa kipukokemusta. Muutokset liikkumisessamme tai liikkeiden välttäminen taas saattavat nopeastikin saada aikaan muita, toissijaisia TULE-haasteita kuten lihaskireyksiä. 

Hermostoperäisen kivun oireet

Ihmiset kuvailevat hermokipua usein mm.

• säteileväksi

• polttavaksi

• sähköiskumaiseksi

• pisteleväksi ta tuikkaavaksi.

Lisäksi hermokipuun voi liittyä puutumista tai tuntohäiriöitä, joissa jokin tavallinen ärsyke, esimerkiksi kevyt kosketus tuntuu kivuliaalta.

Kipu voi myös säteillä esimerkiksi raajoihin, vaikka alkuperäinen syy olisi jossain muualla, kuten selässä. Joskus kipualue voi ajan myötä laajentua alkuperäisestä, johtuen keskushermoston muutoksista. Siksi kipua tutkittaessa ja sen syitä selvittäessä olisikin tärkeää käydä yhdessä hoitavan ammattilaisen kanssa läpi kivun historia - mistä se on alkanut, millaisia oireet ovat ja millaisia muutoksia niissä on ajan mittaan tapahtunut.

Hermokivulla voi olla vaikutuksia myös moniin arjen eri osa-alueisiin. Kipu saattaa vaivata levossa ja myös esimerkiksi öisin, mikä voi tehdä nukkumisesta haastavaa ja hankaloittaa jaksamista entisestään. Jos kipu taas rajoittaa esimerkiksi arkiliikkumista tai liikunnan harrastamista, voi elämä helposti muuttua passiiviseksi ja elinpiiri kapeaksi. 

Miten hermokipua hoidetaan?

Hermokivuissa hoidon tavoitteena on usein oireiden lievittäminen sekä hyvä toimintakyky ja elämänlaatu. Lääkehoidolla on yleensä merkittävä rooli hermostoperäisen kivun hoidossa. Oikean lääkityksen löytymiseen vaikuttavat mm. hermokivun sijainti, syy ja laatu. Joskus sopivan lääketasapainon löytäminen voi vaatia aikaa ja useampia kokeiluja. 

Lääkityksen lisäksi hermokipua voidaan hoitaa myös lääkkeettömillä keinoilla:

• Lämpö

• Fysioterapia

• Liike, venyttely tai kevyt hieronta

• TNS-hoito ääreishermostoon liittyvissä kiputiloissa

• Selkäydinstimulaattoria voidaan harkita haastavissa hermokivuissa silloin, kun muista keinoista ei ole saatu riittävää apua

• Joissain tapauksissa myös rTMS (transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatio) tai tDCS (aivojen tasavirtastimulaatio) hoidot

Arkea ja elämää kivun kanssa 

Hermokivun, niin kuin kaiken muunkin pitkään jatkuvan kivun, kanssa olisi tärkeää löytää tapoja elää mahdollisimman tavallista ja omannäköistä arkea. Kun kivun luonne on vaikea, uuteen arkeen totuttelu voi ottaa aikaa ja asioita täytyy ehkä opetella tekemään uudella tavalla. Tässä tukena voivat olla esimerkiksi ammattilaiset tai läheiset. Muutos voi aiheuttaa vaikeita tunteita, mikä on täysin ymmärrettävää. Omille tunteille ja uuteen sopeutumiselle onkin hyvä ottaa aikaa ja pyrkiä olemaan itselleen armollinen. Pienetkin iloa tuottavat ja itselle mielekkäät asiat arjen keskellä voivat kannatella ja lisätä omia voimavaroja. 

Jos kipu tuntuu valtaavan paljon tilaa omasta arjesta ja mielestä, olisi hyvä päästä purkamaan ajatuksia sekä tunteita jonkun kanssa. Jollekin se voi olla terveydenhuollon ammattilainen, toiset taas hyötyvät paljon vertaistuesta, jossa muut osapuolet ovat käyneet läpi samankaltaisia asioita.

Lähteitä:

Aikuisten lääkkeetön kivunhoito. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. 2026. https://www.kaypahoito.fi/nix02222

Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. 2026. https://www.kaypahoito.fi/hoi50103

Neuropaattisen kivun hoito-opas. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. 2007. https://www.kaypahoito.fi/nix00086 

Opas hermovauriokivusta. Maija Haanpää, TerveydenTukena. 2018. https://www.terveydentukena.fi/sites/default/files/2018-11/hermovauriokipuopas_1.pdf

Selkäydinstimulaatio pitkäaikaisen kivun hoidossa. https://www.duodecimlehti.fi/duo18303