Mitä kipu on?
Jokaisella on kokemusta ainakin lyhytaikaisesta kivusta. Suomalaisista aikuisista noin joka viides elää pitkään jatkuvan kivun kanssa ja joka seitsemännellä kipu on päivittäistä. Kivun taustalla voi olla erilaisia aiheuttajia, kuten toistuva migreeni, ärtynyt vatsa, reuma tai fibromyalgia – mutta aina kipua selittävää yksittäistä diagnoosia ei löydy. Noin 11 % kipuoireisista sairastaakin kipua ilman diagnoosia.
Oli kivun syynä mikä tahansa, kipuaistimus syntyy aivoissa. Aivot tulkitsevat kehosta hermoston ja selkäytimen kautta tulevia viestejä, kuten kosketusta ja lämpötilaa. Tietynlaiset aivoihin tulevat viestit tulkitaan kivuksi. Kipu siis on aina "korvien välissä”, kuten muutkin aistimuksemme. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että se olisi kuviteltua. Koettu kipu on aina todellista ja siihen voidaan vaikuttaa sen syistä riippumatta. Tämä voidaan vahvistaa myös aivokuvantamisella. Kun henkilö kokee kipua, tietyt osat aivoista aktivoituvat, vaikka mitään fyysistä vammaa tai vauriota ei olisikaan löydettävissä.
Kipu on tärkeä suojamekanismi. Näin on esimerkiksi silloin, kun kipu ohjaa pitämään murtunutta raajaa paikallaan tai väistämään lattialle jääneitä legopalikoita, joiden päälle astuminen voi aiheuttaa keholle haittaa rikkomalla ihon. Tällöin kipu on ikään kuin aivojemme tapa viestiä meille, mitä ei pitäisi tehdä tai minkälaisia asioita välttää.
Aina kipu ei kuitenkaan kerro vammasta tai vaarasta. Esimerkiksi pitkäaikaissairaus voi aiheuttaa kipua, vaikka se olisi hyvässä hoitotasapainossa. Myös jo parantunut vamma voi jättää jälkeensä kipua. Pitkittyneessä kivussa on tavallista, että kipua ylläpitävät monet tekijät, kuten hermoston herkistyminen, ajatukset ja tunteet sekä arjen kuormitus. Siksi pelkkä kipualueen hoito ei aina riitä, vaan toipumista voidaan tukea huomioimalla niin keho, mieli kuin elämäntilannekin.
Pitkään jatkuva kipu herkistää hermostoa ja aivoja kivulle ja pitää näitä jatkuvassa valmiustilassa. Tällöin aikaisemmin kivuttomana tuntuneet ärsykkeet, kuten lämpötilan vaihtelu tai tietynlaiset materiaalit vaatteissa, voivat tuntua kivuliaina. Toistuvaan kipuun voi liittyä erilaisia tunteita: pelkoa, epävarmuutta tulevaisuudesta tai ahdistuneisuutta, jotka voivat osaltaan lisätä kivun kuormittavuutta.
Koska kipu voi vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti, kivun hoito ja kuntoutus tulisikin olla myös elämän kuntoutusta.
Kipua kokee koko ihminen ja sillä voi olla vaikutuksia esimerkiksi itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin tai nukkumiseen. Koska kipu voi vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti, kivun hoito ja kuntoutus tulisikin olla myös elämän kuntoutusta. Kipuun ja omaan elämänlaatuun voi vaikuttaa monilla pienilläkin keinoilla.
