Kivun muodot

Äkillinen eli akuutti kipu

Kipua voidaan jaotella sen keston ja syntytavan mukaan. 

Kun puhutaan akuutista kivusta, tarkoitetaan äkillistä kipua, joka voi syntyä esimerkiksi erilaisten vammojen, tulehdusten tai toimenpiteiden (kuten leikkauksen) seurauksena.  Akuutin kivun syy on useimmissa tapauksissa selvillä ja kipu helpottuu, kun sen aiheuttanutta syytä hoidetaan.

Akuutti kipu on elimistön suojamekanismi, joka ohjaa välttämään meille haitallisia asioita tai suojaamaan meitä lisävaurioilta (esim. murtumassa kipu "ohjaa" pitämään vahingoittunutta aluetta paikallaan). 

Kuva on PowerPoint -esityksen dia. Oikealla puolella kuvaa paljas olkapää, jolle laskettu käsi. Vasemmalla puolella seuraavat tekstit: 
Akuutti kipu: vammat, tulehdukset, toimenpiteet, syy yleensä selvillä / selvitettävissä, kehon suojamekanismi ("varo tätä aluetta", "jotain pitäisi tehdä", "tämä on vaarallista")
Pitkäaikainen kipu: krooninen kipu, kesto yli 3 kk (ei välttämättä yhtäjaksoista kipua), sairaudet, vammojen jälkitilat (vamma voi olla parantunut, kipu jäljellä), kudos- tai hermovaurio, syy ei aina selvillä

Pitkäaikainen eli krooninen kipu

Pitkäaikaisesta (tai kroonisesta) kivusta aletaan puhua, kun kipu on kestänyt yli kolme kuukautta tai kauemmin kuin kipualueella mahdollisesti olleen kudosvaurion parantuminen kestää. Pitkäaikaisesta kivusta puhutaan paitsi silloin, kun kipu on jatkuvaa, niin myös kivun ollessa toistuvaa (esimerkiksi toistuvan migreenin aiheuttama kipu).

Pitkäaikaista kipua voivat aiheuttaa esimerkiksi sairaudet, vammojen jälkitilat sekä kudos- tai hermovauriot. Aina kivun syy ei ole selvillä. Pitkäaikaiseen kipuun liittyvät myös keskushermoston muutokset, jotka osaltaan ylläpitävät pitkittynyttä kipua.

Kroonisen kivun tyyppejä

Pitkäaikaista eli kroonista kipua voidaan jaotella sen syyn mukaan kolmeen luokkaan. Kudosvauriosta johtuvasta kivusta eli nosiseptiivisestä kivusta voidaan puhua, kun kivun syynä on kudosvaurio. Kivun syynä voi tällöin olla esimerkiksi tulehdustila, rappeumasairaus tai kudosten hapenpuute. Kudosvauriokipu yleensä viittaa siihen, että sen aiheuttanut perustauti ei ole hoitotasapainossa.

Myös hermot voivat vaurioitua ja aiheuttaa kipua, jolloin puhutaan hermovauriokivusta. Hermovauriokivun voi aiheuttaa esimerkiksi sairaus, toimenpide tai onnettomuus. Sen oireet ja hoito riippuvat siitä, missä kipua on ja missä vaurioitunut hermo sijaitsee. Hermovauriokipuun voi liittyä esimerkiksi jatkuvaa kipua, johon ei liity ulkoista ärsykettä, tavanomaisesti kivuttoman ärsykkeen (esim. kevyt kosketus) aiheuttamaa kipua tai tuikkaavaa, sähköiskumaista kipua.

Kroonisesta kipuoireyhtymästä puhutaan silloin, kun kivun syntymiseen ja pitkittymiseen ovat vaikuttamassa myös psykososiaaliset tekijät. Kivun syytä ei pystytä nykytiedon keinoin täysin selvittämään, mutta tämä ei poista kivunhoidon tarvetta. Kipu on todellista silloinkin, kun sille ei voida osoittaa selkeää syytä.

Kroonisessa kivussa ja useissa sairauksissa eri kiputyyppejä voi myös esiintyä samanaikaisesti. Kiputyypin tunnistaminen on tärkeää, jotta hoito voidaan valita sen mukaan.

Teksti + kuvat ovat alun perin peräisin Suomen Kivun alkuvuonna 2021 järjestetyistä teemailloista ja niiden lähteinä on käytetty mm. seuraavia: